| Yhteenveto: | Tämä maisterintutkielma tarkastelee Essenin, entisen teollisuuskaupungin, sosiotilallista jakautumista. Aineistona ovat asukasjärjestö Altenessen-konferenssin työpajamateriaalit, joita analysoidaan tilasensitiivisen diskurssianalyysin keinoin. Tavoitteena on tunnistaa ja valaista konferenssin kontekstissa vallitsevia ja järjestön tavoitteista kumpuavia diskursseja.
Tutkielma lähestyy tilaa uusmaterialistisesta näkökulmasta yhdistäen humanistisen maantieteen, sosiologisen tilantutkimuksen ja soveltavan kielentutkimuksen käsitteitä. Diskurssianalyysin ohella hyödynnetään Bembnistan, Sommerin ja Stoustrupin tilan dispositiivin käsitettä, joka on saanut muotonsa Michel Foucault’n sekä Karen Baradin inspiroimina. Tämän avulla hahmotetaan diskurssien, valtasuhteiden ja materiaalisten olosuhteiden vuorovaikutteista ja toisiaan tuottavaa kokonaisuutta pohjoisen Essenin materiaalisdiskursiivisessa ympäristössä. Tutkimus pyrkii luomaan kuvan asukkaiden näkökulmista heidän elettyyn ympäristöönsä yhteiskunnallisessa murroksessa. Tulokset osoittavat merkittävän eron pohjoisten kaupunginosien asukkaiden omakuvan ja heidän kokemansa ulkoisen, usein Essenin pohjoisosiin rikollisuutta, köyhyyttä ja maahanmuuttajia assosioivan, kuvan välillä. Asukkaiden omakuvassa korostuvat yhteisön vahvuus, hyvinvointi ja vahva identiteetti. Molemmista perspektiiveistä löytyy kuitenkin myös hallitsevaa narratiivia haastavia näkökulmia. Tilan dispositiivin käsite auttaa jäsentämään kaupungin sisäisiä diskursiivisia tekijöitä. Teollinen historia, kansalaistoiminta, pohjoisen materiaalinen ympäristö, sosiaalitukijärjestelmä sekä Essenissä vaikuttava vihreän tulevaisuuden diskurssi muodostavat kudelmanomaisesti sosiotilallisen jakautumisen dispositiivia. Tutkimus
valaisee näiden tekijöiden suhdetta ja materialisoitumista Essenin pohjoisissa kaupunginosissa.
|
|---|