| Yhteenveto: | Koulukiusaamisella on todettu olevan vakavia ja kauaskantoisia seurauksia, mutta ongelmat
voivat myös ilmetä jo alakoulussa. Esimerkiksi koulusuoriutumisen on todettu olevan
heikompaa kiusatuilla lapsilla. Suoriutuminen taas on yhteydessä oppimisen
minäuskomuksiin ja oppimiseen liittyviin tunteisiin. Myös psykologisen turvallisuuden on
havaittu olevan yhteydessä koulusuoriutumiseen. Näitä muuttujia ei ole kuitenkaan yhdistetty
tutkimuksessa eikä tutkimusta ole tehty koulutaipaleensa alussa olevilla lapsilla. Tämän
tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kiusaamiskokemuksilla yhteys lukemiseen ja
matematiikkaan liittyvin minäuskomuksiin (minäpystyvyyteen ja minäkäsitykseen) ja
tunteisiin. Lisäksi selvitettiin, moderoiko psykologinen turvallisuus kiusaamiskokemusten
yhteyttä lukemiseen ja matematiikkaan liittyviin minäuskomuksiin ja tunteisiin. Otos
muodostui riskiryhmästä, joilla oli todettu ikätasoa heikommat lukemisen taidot,
matematiikan taidot ja/tai ADHD-oireita, sekä verrokkiryhmästä, joilla oli ikätasoiset taidot
ja ei ADHD-oireita. Ryhmään kuulumisen vaikutus eli seurantaryhmästatus kontrolloitiin.
Tutkimus on osa InterLearnin Pieni Karhu –seurantatutkimusta. Tutkimuksen aineisto (N =
213) on kerätty syksyllä 2023 ja keväällä 2024 kahdeksan paikkakunnan kouluissa
ensimmäisen luokan oppilailta. Analyyseissä tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimia ja
tutkimuskysymyksiin vastattiin lineaarisella regressioanalyysillä ja hierarkkisella lineaarisella
regressioanalyysillä. Kiusatuksi tuleminen ei selittänyt minäuskomuksia tai oppimiseen
liittyvää pitämisen tunnetta. Kiusaamisella oli pieni yhteys jännittämiseen. Psykologisella
turvallisuudella ei ollut muuntavaa vaikutusta tutkittuihin yhteyksiin, mutta se selitti
minäpystyvyyttä ja pitämistä tilastollisesti merkitsevästi. Kontrolloitava tekijä, eli lapsen
seurantaryhmästatus, selitti tilastollisesti merkitsevän osan minäkäsityksen ja jännittämisen
vaihtelusta. Minäpystyvyyteen seurantaryhmästatuksella oli myös tilastollisesti merkitsevä
selitysosuus, joskaan ei yhtä suuri kuin psykologisella turvallisuudella. Tulosten perusteella
voidaan todeta, että kiusaamisella ei ole vielä koulutaipaleen alussa suurta vaikutusta lasten
oppimisen minäuskomuksiin tai oppimiseen liittyviin tunteisiin. On kuitenkin tärkeää puuttua
oppimiseen liittyvään jännittämiseen ja vahvistaa oppijaminäuskomuksia, jotteivat ongelmat
näissä vaikuttaisi ajan mittaan kielteisesti oppilaiden koulusuoriutumiseen ja kouluhyvinvointiin.
|
|---|