Sosioemotionaalisesti turvallinen oppimisympäristö ja sen rakentaminen alakoulussa ”T-O-Y-V-O-T V-O-Y-T-T-A-A” -malli.

Tutkielmassa tarkastellaan sosioemotionaalisesti turvallista oppimisympäristöä alakoulussa luokanopettajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millainen tällainen oppimisympäristö on (tutkimuskysymys 1) ja miten sellainen voidaan rakentaa (tutkimuskysymys 2). Aihe on ajankohtainen lasten hyvin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Puikkonen, Piia, Kemppainen, Janita
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103643
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassa tarkastellaan sosioemotionaalisesti turvallista oppimisympäristöä alakoulussa luokanopettajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millainen tällainen oppimisympäristö on (tutkimuskysymys 1) ja miten sellainen voidaan rakentaa (tutkimuskysymys 2). Aihe on ajankohtainen lasten hyvinvoinnin heikentyessä ja tunne- sekä vuorovaikutustaitojen merkityksen korostuessa oppilaiden koulutyössä sekä hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin 42 luokanopettajan kirjoitelmana Webropol-lomakkeella, ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kirjoitelmista tunnistettiin 620 näkemystä, jotka pelkistettiin 44 alakategoriaan, 20 yläkategoriaan ja lopulta 13 pääkategoriaan. Tutkimuksen tuloksena syntyi kaksi mallia: ”V-O-Y-T-T-A-A” kuvaa sosioemotionaalisesti turvallisen oppimisympäristön piirteitä ja ”T-O-Y-V-O-T” sen rakentamisen keinoja. Ensimmäisen tutkimuskysymyksessä korostuivat turvallisuus, opettajan merkitys, yhteenkuuluvuus ja oppilaan arvostaminen, kun taas tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä ammatin myönteiset toimintatavat jäivät vähemmälle. Toisen tutkimuskysymyksessä nousivat esiin vuorovaikutustaidot, opettajan yleiset toimintatavat sekä opetuksen myönteiset käytänteet, mutta tunnetaidot mainittiin harvemmin. Tunnetaitojen vähäinen esiintyvyys koko aineistossa oli huomionarvoista. Tutkimus täydentää aiempaa tietoa ja tarjoaa koulutyöhön sovellettavan, empiirisesti rakennetun viitekehyksen. Mallit voivat tukea opetus- sekä hyvinvointityön kehittämistä sekä jatkotutkimusta.