| Summary: | The continually increasing integration of IT into education has many positive implications, but due to technostress, it can also have a negative influence on students’ wellbeing and their academic performance. At the same time, self-efficacy affects the amount of stress people experience and increases performance. However, previous research on the combination of these factors and their mutual influence on academic performance is scarce, and the effect academic self-efficacy has on different techno-stressors has remained unexamined. To address this gap, this study examined whether students experience technostress when using IT in their studies, how technostress influences students’ perceived academic performance, and whether academic self-efficacy affects students’ experience of technostress and the perception students have of their academic performance. The data collected through an online survey from 97 participants among the students at the University of Jyväskylä was analysed with several quantitative methods. The results indicate that students experience low to moderate amounts of technostress, and that technostress induces strain among students, which decreases their perceived academic performance. Specifically, techno-stressors techno-complexity and work overload increased strain and decreased perceived performance. The results also indicate that academic self-efficacy has major impacts on students’ technostress and performance. Academic self-efficacy was found to increase perceived performance while also decreasing the strain caused by technostress, as well as decreasing several techno-stressors directly. The findings suggest that students’ academic performance could be increased not only by alleviating or mitigating technostress but also by facilitating the development and increase of students’ academic self-efficacy. The implications of the results highlight the importance of adopting more practical and less complex IT in educational institutes while also providing adequate training in the use of IT. However, further research is needed to understand and clarify the complex relationships among the different factors that affect academic performance and student wellbeing.
Tietotekniikan jatkuvasti lisääntyvällä integroinnilla koulutukseen on monia myönteisiä vaikutuksia, mutta teknologian käytöstä aiheutuvan teknostressin takia sillä voi olla myös kielteinen vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja heidän akateemiseen suoriutumiseensa. Samanaikaisesti minäpystyvyys vaikuttaa ihmisten kokeman stressin määrään ja parantaa suoriutumista. Näitä tekijöitä yhdistävä ja niiden keskinäisiä vaikutuksia akateemiseen suoriutumiseen tarkasteleva aiempi tutkimus on kuitenkin vähäistä, eikä akateemisen minäpystyvyyden vaikutusta eri teknostressitekijöihin ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimusaukon täyttämiseksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kokevatko opiskelijat teknostressiä käyttäessään tietotekniikkaa opinnoissaan, miten teknostressi vaikuttaa opiskelijoiden käsitykseen akateemisesta suoriutumisestaan ja vaikuttaako akateeminen minäpystyvyys opiskelijoiden kokemukseen teknostressistä ja heidän käsitykseensä akateemisesta suoriutumisestaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä 97 osallistujalta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden keskuudesta ja analysoitiin useilla kvantitatiivisilla menetelmillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijat kokevat vähän tai kohtalaisesti teknostressiä, joka aiheuttaa heissä kuormitusta, mikä taas heikentää heidän käsitystään akateemisesta suoriutumisestaan. Erityisesti teknostressitekijät teknomonimutkaisuus ja työn ylikuormitus lisäsivät kuormitusta ja huononsivat käsitystä suoriutumisesta. Tulokset osoittavat myös, että akateemisella minäpystyvyydellä on merkittävä vaikutus opiskelijoiden teknostressiin ja suoriutumiseen. Sen havaittiin parantavan käsitystä suoriutumisesta, vähentävän teknostressin aiheuttamaa kuormitusta ja vähentävän myös useita teknostressitekijöitä suoraan. Tutkimuslöydökset viittaavat siihen, että opiskelijoiden akateemista suoriutumista voitaisiin parantaa paitsi lieventämällä ja ehkäisemällä teknostressiä, myös helpottamalla opiskelijoiden akateemisen minäpystyvyyden kehittymistä. Tutkimustulokset korostavat käytännöllisemmän ja selkeämmän tietotekniikan käyttöönoton sekä riittävän tietoteknisen koulutuksen tarjoamisen tärkeyttä oppilaitoksissa. Lisätutkimusta tarvitaan kuitenkin akateemiseen suoriutumiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavien eri tekijöiden monimutkaisten keskinäisten suhteiden ymmärtämiseksi ja selventämiseksi.
|
|---|