| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan tutkijan käyttämää sukupuolidiskurssia suomenkielisessä lingvistisessä tutkimuskirjallisuudessa vuosina 2014–2024. Kiinnostuksen kohteena ovat binääriset ja ei-binääriset ihmisviitteiset sukupuolinimitykset eli appellatiivit sekä tutkimustekstien välillä esiintyvä sukupuolidiskurssien samankaltaisuus ja eroavaisuus. Tutkielmassa kysytään, millaisia sukupuolen binäärisyyttä toisintavia ja toisaalta ei-binääristä sukupuolta korostavia ihmisviitteisiä sukupuolidiskursseja esiintyy suomenkielisissä, lingvistisissä tutkimusteksteissä. Toiseksi tutkielmassa kysytään, millaisissa lingvistisissä tutkimusteksteissä esiintyy binääristä sukupuolirakennetta toisintavaa ja toisaalta sukupuolen moninaisuutta kuvaavaa diskurssia.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu diskurssintutkimuksen ja sukupuolidiskurssintutkimuksen varaan. Lähestymistapa on pikemminkin diskursseja kuvaileva kuin analysoivana. Kieltä ja erityisesti sukupuolidiskursseja tarkastellaan sosiaalisesta toiminnasta rakentuvina ja sosiaalisten prosessien tuotteina. Nämä teoreettiset lähtökohdat kohtaavat tässä tutkielmassa siinä, miten sukupuolisuuteen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvää kieltä tutkimusteksteissä käytetään.
Tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineistona 34 maisterin- tai väitöstutkimusta sekä tieteellistä artikkelia. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin menetelmällä. Aineistosta etsitään binäärisiä ja ei-binäärisiä ihmisviitteisiä sukupuolinimityksiä, jotka sitten pelkistetään, ryhmitellään ja käsitteellistetään uudella tavalla. Tutkimuskirjallisuutta ryhmitellään sen mukaan, miten siinä esiintyvä kieli on binääristä sukupuolirakennetta toisintavaa tai sukupuolen moninaisuutta kuvaavaa.
Tutkimuskirjallisuus jakaantui melko kahtiajakoisesti binäärisiä sukupuolirakenteita toisintaviin tai sukupuolen moninaisuutta korostaviin. Useissa binäärisiä sukupuolirakenteita toisintavissa tutkimusteksteissä esiintyi kuitenkin sukupuolen moninaisuuden tunnustavaa diskurssia. Sukupuolen moninaisuutta kuvaava diskurssi oli tutkimusteksteissä varioivaa, ja moninaisuuden käsitteitä pyrittiin määrittelemään. Sukupuolen binäärisiä ja vakiintuneita nimityksiä ei määritelty.
|
|---|