| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aivoaaltojen (matalataajuiset ja korkeataajuiset taajuusalueet) merkitystä puheen prosessoinnissa ja työmuistissa suomen ja englannin kielissä. Aivoaaltoihin perustuva tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kielenkäsittelyn ja aivojen rytmisen toiminnan välisestä yhteydestä. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten EEG-aivokuvantamisessa (elektroenkefalografia) havaitut taajuuskomponentit eroavat äidinkielen ja vieraan kielen käsittelyssä sekä millaisia muutoksia työmuistin kuormitus (kolmen vs. viiden sanan lauseet) aiheuttaa aivoaaltojen aktiivisuudessa.
Tutkimukseen osallistui 11 suomenkielistä aikuista, joilla oli vain vähäistä aikaisempaa altistumista englannin kielelle. EEG-aineisto kerättiin Interlearn Pieni karhu-pilottitutkimuksesta ja analysoitiin tilastollisella sisällönanalyysilla. Tulokset osoittavat selviä eroja aivotoiminnassa, kun osallistujat kuuntelivat äidinkieltään verrattuna vieraaseen kieleen. Äidinkieltä kuunneltaessa beeta- ja gamma-aaltojen aktiivisuus oli voimakkaampaa, samoin kuin theta- ja alfa-aaltojen. Nämä löydökset viittaavat lisääntyneeseen kognitiiviseen kuormitukseen ja tarkkaavuuden kasvuun äidinkieltä kohtaan, mikä on yhdenmukaista aikaisempien tutkimusten löydösten kanssa. Auditiivisen työmuistin osalta havaittiin, että theta- ja alfa-aaltojen aktiivisuudet heikkenivät muistitehtävän ollessa yksinkertaisempi (lyhyemmät lauseet), mikä on myös yhdenmukaista aiempien tutkimusten kanssa. Sen sijaan beeta- ja gamma-aallot kuitenkin voimistuvat, mikä saattaa johtua tehtävän rakenteesta, lauseiden monimutkaisuudesta tai yksilöllisistä kognitiivisista strategioista.
Tutkimustulokset syventävät ymmärrystä kielen prosessoinnin ja aivojen rytmisen toiminnan välisestä yhteydestä. Tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten äidinkielen ja vieraan kielen prosessointi sekä työmuistin kuormitus heijastuvat aivotoiminnassa. Tämä voi olla merkityksellistä kielellisten vaikeuksien ymmärtämisessä ja hoitamisessa. Tulokset voivat osaltaan ohjata jatkotutkimusta esimerkiksi kielten oppimisen ja oppimisvaikeuksien tunnistamisen aloilla. Tutkimuksen perusteella ilmenee tarve jatkotutkimuksille, joissa tulisi kehittää koeasetelmia erityisesti aikuisille osallistujille, lisätä tutkimuksissa keskenään verrattavien kielten lukumäärää, sekä soveltaa tilastollisia malleja. Lisäksi pitkittäistutkimuksille on alalla tarvetta, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miten aivojen oskillaatiot tukevat puheen käsittelyä ja auditiivista työmuistia.
|
|---|