Yhteisötyön paikka muuttuvassa hyvinvointivaltiossa kirjallisuuskatsaus pohjoismaiseen tutkimukseen

Tässä maisterintutkielmassa tutkin yhteisötyön ja hyvinvointivaltion suhdetta ja sen jännitteisyyttä. Tutkielma on integratiivinen kirjallisuuskatsaus Pohjoismaita koskevaan tutkimukseen. Teoreettis-käsitteellisenä viitekehyksenäni toimivat pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, uusliberalismiin ja yht...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Penttilä, Pasi
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103364
Description
Summary:Tässä maisterintutkielmassa tutkin yhteisötyön ja hyvinvointivaltion suhdetta ja sen jännitteisyyttä. Tutkielma on integratiivinen kirjallisuuskatsaus Pohjoismaita koskevaan tutkimukseen. Teoreettis-käsitteellisenä viitekehyksenäni toimivat pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, uusliberalismiin ja yhteisölähtöisiin työorientaatioihin liittyvät keskustelut ja aiempi tutkimus. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten aiempi tutkimus ymmärtää yhteisötyön ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion suhdetta? 2) Minkälaisia haasteita uusliberalismi tuo yhteisötyöhön ja sen toteuttamiseen? Tutkimusaineisto koostui 10 vertaisarvioidusta alkuperäistutkimuksesta, jotka analysoin refleksiivisellä teema-analyysillä. Muodostin aineistosta kolme tutkimuskysymyksiini vastaavaa teemaa: 1) hyvinvointipalveluiden sekatalousmalli, 2) yksilökeskeisyys ja yksilöllistyminen, ja 3) yhteisötyö vaihtoehtona ja vastarintana. Aineiston perusteella yhteisötyön ja hyvinvointivaltion suhde näyttäytyy jännitteisenä. Sekatalousmalli ja julkisen sektorin vetäytyminen ovat johtaneet yhteisötyön resurssivajeeseen ja kyvyttömyyteen vastata yhteisöjen kasvaneisiin tarpeisiin. Uusliberalismiin kytkeytyvä yksilöllistyminen on muuttanut yhteisötyön käytäntöjä yksilökeskeisemmiksi, jolloin kollektiiviset toimintatavat ovat jääneet taka-alalle. Uusliberalismin katsottiin myös liittyvän yhteisöjen katoamiseen, joka on muuttanut yhteisötyötä yhteisöjen kanssa vuorovaikuttamisesta yhteisöjen luomiseksi. Yhteisötyön vahvat perinteet osallisuudesta, demokratiasta ja valtaistumisesta asemoivat sitä vastarinnaksi julkisen sektorin hierarkkisia toimintatapoja sekä uusliberalistista politiikkaa kohtaan.