Nuorten odotukset ja kokemukset työyhteisöviestinnästä

Toimivalla työyhteisöviestinnällä voidaan sitouttaa työntekijöitä ja vahvistaa työn viihtyvyyttä, mikä tuo organisaatiolle ja yksilölle merkittäviä hyötyjä. Toisaalta työyhteisöviestinnän monitahoinen luonne, monipuolistuneet sidosryhmien odotukset sekä kasvaneet läpinäkyvyyden vaatimukset asettavat...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nokka, Salla
Muut tekijät: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103307
Kuvaus
Yhteenveto:Toimivalla työyhteisöviestinnällä voidaan sitouttaa työntekijöitä ja vahvistaa työn viihtyvyyttä, mikä tuo organisaatiolle ja yksilölle merkittäviä hyötyjä. Toisaalta työyhteisöviestinnän monitahoinen luonne, monipuolistuneet sidosryhmien odotukset sekä kasvaneet läpinäkyvyyden vaatimukset asettavat organisaatioille haasteita tunnistaa ja täyttää työntekijöidensä tarpeet. Lisäksi erityisesti nuorten työntekijöiden sitouttaminen pitkäaikaisesti osaksi organisaatiota on yhä haastavampaa. Nuorten näkemyksiä toimivaa työyhteisöviestintää kohtaan on tutkittu pääosin määrällisten lähestymistapojen, rajattujen teemojen tai eri ilmiöiden, kuten työnantajan houkuttelevuuden, näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siten tutkia, minkälaista on nuorten mielestä toimiva työyhteisöviestintä ja sen johtaminen heidän subjektiivisten odotustensa ja kokemustensa kautta. Tavoitteena oli tarjota organisaatioille konkreettisia työkaluja nuorten sitouttamiseen ja positiivisen työpaikkakokemuksen luomiseen työyhteisöviestinnän keinoin. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Keski-Suomen Kauppakamarin viestintävaliokunnalle ja Tulevaisuuden markkinointi- ja viestintäosaaminen -työryhmälle. Tutkimus syvensi aikaisempien tutkimusten tuloksia nuorten näkemyksistä työyhteisöviestintään liittyen hyödyntäen laadullista, abduktiivista ja fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin osallistui kymmenen 19–24-vuotiasta nuorta työntekijää kaupan, matkailu- ja ravitsemustoiminnan, IT:n ja teollisuuden aloilta Keski-Suomessa. Aineisto analysointiin temaattisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella työyhteisöviestinnän onnistumista edistävät nuorten näkökulmasta selkeä tiedonkulku, psykologisesti turvallinen ja arvostava ilmapiiri, osallistumisen ja kehittymisen mahdollisuudet, laadukkaat sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyys, sosiaalisen tuen saatavuus sekä dialoginen johtamisviestintä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaatioiden tulisi keskittyä näihin teemoihin nuorten sitouttamiseksi sekä heidän myönteisen työpaikkakokemuksensa varmistamiseksi.