”Johtajanainen ei enää ole mikään ihmeellisyys” naisjohtajien representaatiot Kauppalehdessä ja Talouselämä-lehdessä

Tutkielmassa tarkastellaan, miten naisjohtajia representoidaan Kauppalehdessä ja Talouselämä-lehdessä. Tavoitteena on selvittää, miten naisjohtajien representaatiot rakentuvat kielellisesti ja minkälaisia ideologioita tunnistetuista representaatioista voi havaita. Median tutkiminen auttaa selvittämä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Riekki, Sini
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103244
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassa tarkastellaan, miten naisjohtajia representoidaan Kauppalehdessä ja Talouselämä-lehdessä. Tavoitteena on selvittää, miten naisjohtajien representaatiot rakentuvat kielellisesti ja minkälaisia ideologioita tunnistetuista representaatioista voi havaita. Median tutkiminen auttaa selvittämään, onko teksteissä sellaisia arvoja tai normeja, jotka eivät ole helposti havaittavissa ja tunnistettavissa. Aineistona on 18 naisjohtajista kertovaa artikkelia, ja teoreettinen viitekehys pohjautuu kriittiseen diskurssianalyysiin, systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan ja sukupuolentutkimukseen. Aineistosta analysoidaan ideationaalista metafunktiota ja osin myös interpersoonaista metafunktiota, joiden avulla aineistosta nousevat representaatiot tunnistetaan. Sitten representaatioita pohditaan yhteiskunnallisessa kontekstissaan ja vallan näkökulmasta. Tuloksiksi saatiin kuusi erilaista representaatiota: tulevaisuutta miettivä johtaja, kehittyvä johtaja, johtaja sukupuolensa edustajana, tunteva johtaja, ajatteleva johtaja ja johtaja helpolla urapolulla. Tunnistetut representaatiot ovat pääosin sukupuolineutraaleja johtaja sukupuolensa edustajana -representaatiota lukuun ottamatta. Kyseisessä representaatiossa johtajan naissukupuoli nousee merkittävään asemaan, ja naiset ja naiseus esitetään tietynlaisina. Tunteva johtaja on päällepäin sukupuolineutraali representaatio, mutta tunteet on tyypillisesti liitetty nimenomaan naissukupuoleen. Jatkotutkimuksissa voisi tutkia, liitetäänkö tunteet yhtä vahvasti miesjohtajiin heistä kertovissa artikkeleissa, vai onko kyseessä sukupuoleen liittyvä uskomus tunteiden merkityksestä päätöksenteossa.