Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen yhteys epäsäännölliseen kuukautiskiertoon ei-urheilijoilla

Urheilijoilla subkliinisen häiriintyneen syömiskäyttäytymisen eli varsinaisia syömishäiriöitä lievemmän syömishäiriöoireilun on havaittu olevan yhteydessä epäsäännölliseen kuukautiskiertoon, mutta ei-urheilijoiden kohdalla yhteyttä on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Aaltonen, Meri
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103187
Description
Summary:Urheilijoilla subkliinisen häiriintyneen syömiskäyttäytymisen eli varsinaisia syömishäiriöitä lievemmän syömishäiriöoireilun on havaittu olevan yhteydessä epäsäännölliseen kuukautiskiertoon, mutta ei-urheilijoiden kohdalla yhteyttä on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on yhteydessä 19–49-vuotiaiden ei-urheilijoiden epäsäännölliseen kuukautiskiertoon. Tarkoituksena oli selvittää myös, miten ikä, BMI ja tupakointi ovat yhteydessä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena PreEx- ja TraDeRe2- voimaharjoitteluinterventiotutkimusten kyselyaineistoista. Aineisto koostui 19-49-vuotiaista Jyväskylän seudulla asuvista naisista (n = 134), joiden BMI oli alle 35 kg/m2 ja, joilla ei ollut voimaharjoitteluinterventioon osallistumista estäviä sairauksia tai aikaisempaa kokemusta säännöllisestä lihasvoimaharjoittelusta. Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen esiintymistä arvioitiin EDE-Q-kyselyllä, jota tarkasteltiin kokonaispisteiden ja alakategorioiden (syömisen rajoittaminen, syömiseen liittyvät huolet, kehon muotoon liittyvät huolet ja kehon painoon liittyvät huolet) pisteiden osalta. Kuukautiskiertoa arvioitiin LEAF-Q-kyselyllä. Kuukautiskierto määriteltiin epäsäännölliseksi, mikäli edellisistä kuukautisista oli kulunut ≥ 3 kuukautta (sekundäärinen amenorrea), kuukautisten määrä viimeisen vuoden aikana oli ≤ 8 (oligomenorrea) tai kuukautiset olivat epäsäännölliset. Aineisto analysoitiin logistisella ja lineaarisella regressiomallilla. Syömisen rajoittaminen (OR 2,58, p = 0,012) ja syömiseen liittyvät huolet (OR 8,87, p = 0,006) olivat yhteydessä sekundääriseen amenorreaan, kun tulokset vakioitiin iällä, BMI:llä ja tupakoinnilla. Kehon muotoon ja painoon liittyvät huolet eivät olleet yhteydessä sekundääriseen amenorreaan eikä mikään häiriintyneen syömiskäyttäytymisen osa-alueista ollut yhteydessä oligomenorreaan tai epäsäännöllisiin kuukautisiin. Ikä (β = -0,29, p < 0,001) ja BMI (β = 0,43, p < 0,001) olivat yhteydessä häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen: mitä nuorempi tutkittava oli ja mitä suurempi BMI tutkittavalla oli, sitä korkeammat pisteet hän sai EDE-Q-kyselystä. Syömisen rajoittaminen ja syömiseen liittyvät huolet saattavat olla yhteydessä ei-urheilijoiden suurentuneeseen sekundäärisen amenorrean riskiin. Kuukautiskierron häiriöt eivät välttämättä näyttäydy yhtenäisenä ilmiönä suhteessa häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, vaan erilaiset syömiskäyttäytymisen piirteet voivat olla yhteydessä eri tavoin erilaisiin kuukautiskierron häiriöihin. Jatkossa aihetta tulisi tutkia suuremmilla aineistoilla ja pitkittäisasetelmilla tutkittavien energiansaanti, liikunta-aktiivisuus ja psyykkinen stressi huomioiden.