| Summary: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sote-alan työntekijöiden kokemia urashokkien seurausten profiileja ja niiden yhteyksistä työuran jatkoajatuksien indikaattoreihin eli työpaikan tai alan vaihtoajatuksiin. Seurausten profiilit muodostettiin sen perusteella, miten vastaajat kokivat urashokkien seuraukset työuralle, muulle elämälle, hyvinvoinnille ja nykyiseen työpaikkaan sitoutumiselle. Lisäksi selvitettiin, miten seurausten profiilit ovat yhteydessä työpaikan ja alan vaihtoaikeisiin. Urashokit ovat yksilöä häiritseviä ja äkillisiä tapahtumia, jotka käynnistävät työntekijässä oman työuran jatkoa koskevan arviointiprosessin. Kyselytutkimukseen osallistui 3415 sote-alan työntekijää syksyllä 2024. Tutkituista suurin osa (93 %) oli naisia ja keski-ikä oli 52-vuotta. Tutkittavista 70 prosentilla ylin suoritettu tutkinto oli ammattikoulu ja 71 prosentilla nykyinen ammatti oli lähihoitaja. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tutkituista työntekijöistä tunnistettiin neljä toisistaan eroavaa profiilia: kielteiset seuraukset (33.2 %), myönteiset seuraukset (32.5 %), nostetta muuhun elämään (18.6 %) sekä vahvistunut työpaikkaan sitoutuminen (15.8 %). Tulokset osoittivat, että erityisesti kielteisiksi koetut urashokit olivat yhteydessä työpaikan ja alan vaihtoaikeisiin. Kielteisten seurausten profiilissa korostuivat lyhyt aika urashokista, alanvaihto sote-alalle, työskentely urashokin aikaisessa organisaatiossa, samaan aikaan kun vanhimmat työntekijät olivat aliedustettuina profiilissa. Toisaalta merkittävä osa urashokkien seurauksista näyttäytyi myös kaikilta osa-alueilta katsottuna myönteisinä ja merkityksellisinä käännekohtina. Johtopäätöksenä todetaan, että urashokkien seurauksien ymmärtäminen on keskeistä vapaaehtoisen vaihtuvuuden ehkäisemiseksi ja työvoiman sitouttamiseksi sote-alalle. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niihin työntekijöihin, joilla on suuri riski irtautua alalta kielteisten kokemusten seurauksena. Tulokset tukevat tarvetta kehittää sote-alan johtamista tavalla, joka tunnistaa ja reagoi ajoissa urashokkien aiheuttamiin kielteisiin seurauksiin, mikä on kriittistä koko palvelujärjestelmän kestävyyden kannalta.
This Master's thesis examines career shock consequences experienced by healthcare workers and their associations with indicators of career change intentions, namely intentions to change jobs or leave the sector. The consequence profiles were formed based on respond-ents’ perceptions of how career shocks had affected their careers, personal lives, well-being, and commitment to their current workplaces. Career shocks are sudden and disruptive events that trigger reflection on one’s current career path. The survey was conducted in autumn 2024 and gathered responses from 3,415 social and healthcare professionals. Most partici-pants (93 %) were women, with an average age of 52 years. 70 percent had vocational edu-cation as their highest degree, and 71 percent were working as practical nurses. Using k-means cluster analysis, four distinct consequence profiles were identified: negative conse-quences (33.2 %), positive consequences (32.5 %), uplift in other life domains (18.6 %), and strengthened workplace commitment (15.8 %). Negatively experienced career shocks were particularly associated with intentions to change jobs or leave the sector. In the profile of negative consequences, a short time since the career shock, a career change into the healthcare sector, and working in the same organization where the shock occurred were em-phasized, while the oldest employees were underrepresented. However, many career shocks were also perceived as meaningful and positive turning points across life domains. Under-standing these consequences is crucial for preventing voluntary turnover and supporting workforce retention. The findings highlight the importance of leadership practices that pro-actively address the negative consequences of career shocks to strengthen sustainability in the healthcare system.
|
|---|