| Summary: | Tämän kasvatustieteen pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella opettajien kokemuksia diagnostisen oppimisanalytiikan hyödyntämisestä oppimisvaikeuksien jatkuvassa havainnoinnissa, sekä selvittää millaisia haasteita ja mahdollisuuksia opettajat kokevat diagnostisen oppimisanalytiikan opetuskäytön tuovan oppimisvaikeuksien jatkuvan havainnoinnin näkökulmasta.
Aineistonkeruumenetelmänä toimivat puolistrukturoidut haastattelut, joihin osallistui kahdeksan opettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä toimi sekä
teorialähtöinen, että aineistolähtöinen sisältöanalyysi.
Opettajat kertoivat hyödyntävänsä diagnostista oppimisanalytiikka monipuolisesti oppimisvaikeuksien tunnistamisessa, oppimisen tukemisessa ja tarjotun tuen arvioinnissa RTI-mallin mukaisesti tuen kolmella kehällä. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat kokivat haasteeksi diagnostisen oppimisanalytiikan sovellusten odotuksen oppilaan itseohjautuvuudesta, tekniset ongelmat, sekä diagnostisen oppimisanalytiikan konkreettiset puutteet. Tutkimus osoittaa, että opettajat kokivat diagnostisen oppimisanalytiikan mahdollisuutena sen tehokkuuden, luotettavuuden ja personoinnin oppimisvaikeuksien jatkuvassa havainnoinnissa.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta opettajien kokevan diagnostisen oppimisanalytiikan olevan monipuolinen ja hyödyllinen väline oppimisvaikeuksien jatkuvassa havainnoinnissa, mutta myös haastavan opettajaa ja edellyttävän tältä vahvaa pedagogista osaamista ja oppilaan tuntemusta tulosten tulkinnassa.
|
|---|