| Yhteenveto: | Tutkielma käsittelee uusliberaalin biokapitalistisen vallan luonnetta sekä tuosta luonteesta seuraavia vastarinnan mahdollisuuksia valtaa kohtaan. Yhdistelen työssä muun muassa Karl Marxin, Michel Foucault’n, Judith Butlerin, G.W.F. Hegelin ja Friedrich von Hayekin teorioita ja rakennan näiden pohjalta oman teoriani tuon vallan luonteesta. Esitän uusliberaalin ideologian syntyneen kapitalistisen työn muutoksesta kohti biokapitalistista palvelutaloutta, jossa ihmisen työ itsessään on myytävä tuote sen sijaan, että ihminen työllään valmistaisi jonkin ulkoisen tuotteen, joka myöhemmin kulutetaan. Ihmisestä siis tulee itsestään ikään kuin tuote, ja tämä muutos kapitalistisen työn luonteessa on vaatinut uudenlaista vallan muotoa sen hallinnoimiseksi ja lisäarvon tuotannon maksimoimiseksi. Uusliberaali ideologia pyrkii muotoilemaan biokapitalistisen työn ja kapitalistiset markkinat vapauden absoluuttisena muotona sekä käyttää valtaa psykopoliittisen kykyjen ja sallimisen kielen avulla. Tällä kielellisellä käänteellä uusliberalismi piilottaa kurillisen luonteensa ja uskottelee ihmisyksilön olevan kykenevä mihin tahansa. Uusliberaali biokapitalistinen valta muovaa ihmisen identiteettiä markkinaehtoistamisen politiikan ja psykopoliittisen kielen avulla tehden hänestä yrittäjäsubjektin, joka pyrkii kohti tuottavaa identiteettipositiota, joka on kapitalistisessa arvojärjestyksessä absoluuttisen positiivinen, eli tavoiteltava asema. Tuottava positio on kuitenkin alistava positio, joka vaatii vastapuolekseen alistetun ”tuottamattoman”. Tuottava ja tuottamaton määrittyvät toisiinsa nähden siis samaan tapaan kuin kapitalisti ja proletariaatti Marxille tai herra ja orja Hegelille. Pyrkimys tuottavuutta kohti on siis uusliberaalia valtajärjestelmää ylläpitävä pyrkimys, eikä voi johtaa kaikkien yhteiskunnan jäsenten vapautumiseen tuottavan position ulossulkevan luonteen vuoksi. Siksi esitänkin vastarinnan vaativan tuottava–tuottamaton -jaon haastamista Judith Butlerin performatiivisuuden teoriaa mukaillen parodian ja toisin toistamisen keinoin. Vastarinnan on siis haastettava nykyisen uusliberaalin biokapitalistisen vallan esittämät totuusväitteet ja esitettävä vaihtoehtoisia yhteiskunnallisen organisoitumisen tapoja sitä korvaamaan. Tämä vastarinta vaatii pohjakseen laajan intersektionaalisen työväenluokan.
|
|---|