| Summary: | Nuorten psyykkinen oireilu on ilmiönä ajankohtainen ja se on lähivuosina yleistynyt. Sisäänpäin suuntautunut oireilu on nuorten yleisintä psyykkistä oireilua,
mutta se jää koulussa useammin huomaamatta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia erityisopettajilla on nuorten sisäänpäin
suuntautuneesta psyykkisestä oireilusta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita
erityisesti siitä, millaisia näkemyksiä erityisopettajilla on oireilusta, millaisilla
keinoilla erityisopettajat vastaavat nuorten oireiluun ja millaiseksi he kokevat
omat valmiutensa nuorten oireilun kohtaamisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2025. Se muodostui viiden erityisopettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä refleksiivisellä temaattisella analyysilla.
Tutkimustulosten perusteella erityisopettajat kokevat kohtaavansa sisäänpäin suuntautunutta psyykkistä oireilua aiempaa enemmän. Oireilu näyttäytyi
erityisopettajille hyvin yksilöllisenä ja tuli ilmi usein koulupoissaolojen kautta tai
muutoksena nuoren olemuksessa tai käyttäytymisessä. Koulunkäynnin tuessa
painottui opetusjärjestelyjen ohella sosioemotionaalinen tuki. Osaaminen ja koetut valmiudet kohdata nuorten oireilua olivat kertyneet pääasiassa työkokemuksen kautta. Erityisopettajat kokivat valmiutensa oireilun kohtaamiseen melko hyvänä, mutta lisäkoulutusta kaivattiin. Tutkimustulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia ja nostavat esiin koulutuksen sekä sisäänpäin suuntautuneen
psyykkisen oireilun -käsitteen uudelleenmäärittelemisen tarpeellisuuden.
|
|---|