| Summary: | Tutkielman tavoitteena oli selvittää lukion vieraiden kielten opettajien näkemyksiä niin suullisesta kielitaidosta kuin sen opettamisesta ja arvioimisestakin. Edelleen lukio-opinnoissa painotetaan kirjallisten taitojen merkitystä, mikä saattaa johtua muun muassa siitä, että myös ylioppilaskokeet painottuvat kirjalliseen osaamiseen. Suullista kielitaitoa testaavaa osuutta ylioppilaskokeissa ei toistaiseksi vielä ole. Näin ollen tarkoituksenani oli lähteä selvittämään muun muassa sitä, miten opettajat ymmärtävät suullisen kielitaidon käsitteen sekä kuinka he kuvailevat käytännössä opettavansa ja arvioivansa sitä. Lisäksi opettajia pyydettiin kertomaan haasteita suullisen kielitaidon opettamiseen liittyen ja mahdollisia eroavaisuuksia eri kielten välillä.
Valitsin tutkimusmenetelmäksi kyselylomakkeen siitä syystä, että saisin kerättyä mahdollisimman monta vastausta näihin yllä mainittuihin teemoihin liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 vieraiden kielten opettajaa, jotka työskentelevät lukiossa. Sen jälkeen valitsin analyysimetodiksi laadullisen tutkimuksen menetelmän, temaattisen sisällönanalyysin, jonka avulla aineisto saatiin luokiteltua ja teemoiteltua pienempiin osiin. Aineiston luokittelu tapahtui tutkimuskysymyksistä käsin, eli ne ohjasivat myös sitä, mitä päätin nostaa aineistosta esiin.
Ensimmäinen pääteema oli opettajien käsitykset suullisesta kielitaidosta, ja alateemoiksi muodostuivat yksilöllisiin taitoihin painottuva näkökulma, pragmaattinen näkökulma ja interaktiivinen näkökulma. Sen jälkeen tutkittiin miten opettajat käytännössä opettavat suullista kielitaitoa ja sieltä teemoiksi muodostuivat vuorovaikutusharjoitukset, tuottamisharjoitukset ja tulkitsemisharjoitukset. Näiden lisäksi opettamisen teemaan kuului myös siihen liittyvät haasteet, joista yleisimpinä nousivat ajanpuute lukio-opinnoissa, suullisten tehtävien vähäisyys oppikirjoissa tai myös niiden tekemiseen kuluva aika sekä kirjallisiin taitoihin painottuvat ylioppilaskokeet. Suullisen kielitaidon arviointiin löytyi kaksi teemaa: summatiivisen arvioinnin menetelmät ja tuntityöskentelynä tapahtuva arviointi. Viimeiseksi teemaksi muodostui erot eri kielten välillä. Yksi yleisimmistä eroavaisuuksista oli se, että lyhyen oppimäärän kielissä, kuten ranskassa, ääntämisen harjoittelu on integroitava opetukseen heti lukio-opintojen alkupuolelta lähtien, verrattuna esimerkiksi englantiin, jota opiskelijat ovat opiskelleet jo lukioon tullessaan. Tässä näkyi selkeästi oppimäärien välinen ero siinä, että opiskelija aloittaa tai jatkaa lukiossa B3-oppimäärän kielen opintoja verrattuna A-oppimäärään, kuten englantiin, jota hän on opiskellut jo peruskoulussa. Useat opettajat mainitsivat myös, että englantia osataan lähtökohtaisesti jo paremmin lukioon tullessa kuin esimerkiksi ruotsia, jolloin englannin tunneilla pystytään käymään syvällisempiä ja laajempia keskusteluja.
|
|---|