| Yhteenveto: | von Weissenberg, P. 2025. "The field of sports instructors diversifies every year" Thematic analysis of the future competence needs of sports instructors (BSS, Bachelor of Sports Studies) in 2035. Faculty of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Social Sciences of Sports, 61 pp., 1 appendix.
Work life and the sports sector are being shaped by a number of simultaneous and overlapping forces of change. These include climate change, technological developments and demographic changes. When assessing the competence needs of the sports sector, it is important to identify how societal trends are shaping the way people move. The aim of this thesis was to identify the competences that will be needed by a sports instructor (BSS) in 2035. The thesis was commissioned by Haaga-Helia University of Applied Sciences.
In Finland, the degree of a sports instructor (BSS) can be obtained at five different universities of applied sciences. The education of sports instructors became part of the university of applied sciences system in 1999. When identifying future competence needs, it is important to understand the changes taking place in work life and the sports sector. Skills are defined in many different ways. In this study, the concept of competence is approached through generic and subject-specific or sector-specific competences. The study was carried out as a qualitative study. The material was collected by the method of empathy-based stories from sports instructors (BSS) who graduated from Haaga-Helia University of Applied Sciences in 2020-2024 and was analysed using thematic analysis.
Based on the analysis of the data, the key competences identified were individual and holistic physical education, technology skills, leadership and business skills, resilience and continuous learning, interdisciplinary cooperation and networking, and environmental sustainability and responsibility. The results are broadly in line with previous studies on competences in the field of sport, but this study highlights the previously neglected issues of artificial intelligence and resilience. The responses clearly reflect the developments in work life and the sports sector.
Key words: sports sector, education, competence, future
von Weissenberg, P. 2025. ”Liikunnanohjaajan työkenttä moninaistuu vuosi vuodelta”. Temaattinen analyysi liikunnanohjaajien (AMK) tulevaisuuden osaamistarpeista vuonna 2035 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 61 s., 1 liite.
Työelämää ja liikunta-alaa muokkaavat useat samanaikaiset ja päällekkäiset muutosvoimat. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, teknologinen kehitys ja väestönrakenteessa tapahtuvat muutokset. Kun arvioidaan liikunta-alan osaamistarpeita, on tärkeää tunnistaa, miten yhteiskunnan kehityssuunnat muokkaavat ihmisten liikkumista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista osaamista liikunnanohjaaja (AMK) tarvitsee vuonna 2035. Tutkielma on toteutettu toimeksiantona Haaga-Helia ammattikorkeakoululle.
Suomessa liikunnanohjaajan (AMK) tutkinnon voi suorittaa viidessä eri ammattikorkeakoulussa. Liikunnanohjaajan koulutus siirtyi osaksi ammattikorkeakoulujärjestelmää vuonna 1999. Tulevaisuuden osaamistarpeita selvitettäessä on tärkeää hahmottaa työelämän ja liikunta-alan muutos. Osaamista määritellään monella eri tavalla. Tässä tutkimuksessa osaamisen käsitettä lähestytään geneerisen eli yleispätevän osaamisen sekä substanssi- eli toimialakohtaisen osaamisen kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta vuosina 2020–2024 valmistuneilta liikunnanohjaajilta (AMK), joilla oli vähintään kahden vuoden työkokemus. Vastauksia saatiin yhteensä 23. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin menetelmällä.
Analyysin perusteella keskeisiksi osaamistarpeiksi nousivat yksilöllinen ja kokonaisvaltainen liikunnanohjaus, teknologiaosaaminen, johtamis- ja liiketoimintaosaaminen, resilienssi ja jatkuva oppiminen, monialainen yhteistyö ja verkostoituminen sekä ekologinen kestävyys ja vastuullisuus. Tulokset ovat pääosin linjassa aiempien liikunta-alan osaamistarveselvitysten kanssa, mutta tässä tutkielmassa esiin nousivat aiemmin vähemmille maininnoille jääneet tekoäly ja resilienssi. Vastauksissa näkyy selvästi työelämässä ja liikunta-alalla tapahtuvat kehityssuunnat.
Asiasanat: liikunta-ala, koulutus, osaaminen, tulevaisuus
|
|---|