| Yhteenveto: | In recent years, perceived schoolwork pressure has increased among Finnish adolescents. During secondary school, choices regarding the future become increasingly significant, and academic performance plays a growing role in determining future educational opportunities. At the same time, young people are spending more time on social media, which may reduce time available for schoolwork and shorten sleep duration – both of which can contribute to greater perceived pressure. The purpose of this study was to examine whether problematic social media use is associated with perceived schoolwork pressure. The study also explored how age, gender, social support, and morning tiredness influenced this association, and whether the connections differ between boys and girls.
The study was conducted as a cross-sectional survey using data from the 2022 HBSC study. The sample consisted of Finnish 7th and 9th grade students (n=2372). Perceived schoolwork pressure was assessed with the question: “How much do you feel pressured by schoolwork?”. Problematic social media use was measured using the Social Media Disorder Scale (SMD). Additional variables included age, gender, support from family, teachers, and peers, as well as morning tiredness. The analysis methods included cross-tabulations, Chi-square tests, and binary logistic regression.
Among Finnish 7th and 9th graders, 20.2 % reported feeling pressured by schoolwork a lot. Girls were more likely than boys to experience high levels of schoolwork pressure. A total of 10.6 % of students were classified as problematic social media users, and 39.3 % were considered at risk. The results indicated a significant association (p<0.001) between problematic social media use and perceived schoolwork pressure among adolescents. Even belonging to the at-risk group for problematic use increased the likelihood of experiencing pressure when looking at the overall sample, though this was not observed in the gender-specific analysis. Morning tiredness and high teacher support weakened the association between social media and perceived pressure.
The findings suggest that problematic social media use should be addressed as part of efforts to reduce schoolwork pressure in adolescents. Teacher support appeared to act as a potential protective factor against perceived pressure, highlighting the importance of exploring how enhancing teacher support could mitigate schoolwork pressure – especially among students who are problematic social media users. Future studies should further investigate which specific features of problematic social media use are most strongly associated with schoolwork pressure, and clarify the direction of the relationship between these two factors.
Koulutyön koettu kuormittavuus on lisääntynyt suomalaisten nuorten keskuudessa viime vuosina. Yläkouluiässä tulevaisuutta koskevat valinnat nousevat entistä merkittävimmiksi, ja koulumenestyksellä on yhä suurempi vaikutus jatko-opintojen kannalta. Samaan aikaan nuoret hakeutuvat yhä enemmän sosiaalisen median äärelle, mikä voi viedä aikaa koulutöiltä sekä lyhentää yöunen pituutta ja siten lisätä nuorten kokemaa kuormittavuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ongelmallinen sosiaalisen median käyttö yhteydessä koulutyön koettuun kuormittavuuteen. Lisäksi tutkittiin, miten ikä, sukupuoli, sosiaalinen tuki ja aamuväsymys vaikuttivat tähän yhteyteen sekä erosiko yhteys tyttöjen ja poikien välillä.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena hyödyntäen WHO-Koululaistutkimuksen kyselyaineistoa vuodelta 2022. Tutkimusjoukko koostui 7- ja 9-luokkalaisista (n=2372). Koulutyön koettua kuormittavuutta arvioitiin kysymyksellä ”Kuinka paljon tunnet rasittuvasi koulutyöstä”. Ongelmallista sosiaalisen median käyttöä mitattiin Social Media Disorder (SMD) -mittarilla. Muita muuttujia olivat ikä ja sukupuoli, perheen, opettajan ja vertaisten tuki sekä aamuväsymys. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliötestiä ja binääristä logistista regressioanalyysiä.
Suomalaisista 7- ja 9-luokkalaisista 20,2 % koki kuormittuvansa koulutyöstä. Tytöt kokivat korkeaa koulutyön kuormittavuutta poikia useammin. Sosiaalisen median ongelmallisiksi käyttäjiksi luokiteltiin 10,6 % ja ongelmakäytön riskiryhmään 39,3 %. Tulokset osoittivat, että ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä korkeaan koulutyön koettuun kuormittavuuteen yläkouluikäisillä nuorilla (p<0.001). Jo ongelmallisen sosiaalisen median käytön riskiryhmään kuuluminen lisäsi todennäköisyyttä kokea korkeaa koulutyön kuormittavuutta koko aineistoa tarkasteltaessa, mutta ei sukupuolittaisessa tarkastelussa. Aamuväsymys ja korkea opettajan tuki heikensivät muuttujien välistä yhteyttä.
Tulosten perusteella ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön olisi syytä kiinnittää huomiota nuorten kokemaa kuormitusta ehkäistäessä. Opettajan tuen havaittiin mahdollisesti suojaavan kuormittavuuden kokemukselta, mikä korostaa tarvetta selvittää, miten opettajien tukea lisäämällä voitaisiin alentaa koulutyön kuormittavuuden kokemusta erityisesti niillä nuorilla, jotka lukeutuvat sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi. Jatkotutkimuksissa olisi myös tärkeää tarkastella tarkemmin sitä, mitkä ongelmallisen käytön piirteet ovat merkittäviä korkeamman koulutyön kuormittavuuden kokemuksen kannalta sekä kumpaan suuntaan yhteys ongelmallisen sosiaalisen median käytön ja koulutyön kuormittavuuden välillä kulkee.
|
|---|