Summary: | Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä lasten taidekuvan tulkitsemisen tavoista ja kuolemakäsityksistä Hugo Simbergin maalauksen Kuoleman puutarha (1896) avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, mihin lapset kiinnittävät taidekuvassa huomiota, mitä he kertovat näkemästään ja millaisia tulkintoja he tekevät kuvan sisällöistä.
Tutkielmassa tutkitaan lasten subjektiivisia kokemuksia ja merkityksiä, eli taustalla on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusperinne. Tutkimukseen osallistui neljätoista 9–11-vuotiasta kuvataidekoulun oppilasta. Tutkielman aineisto kerättiin virikkeellistä ryhmähaastattelua ja löyhästi strukturoitua avointa haastattelua vastaavalla VTS-menetelmällä. Tarkastelutuokioissa lapset katselivat Kuoleman puutarha -taidekuvaa tutkijan ohjeistamana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisella sisällönanalyysilla. Tarkastelutuokioissa lapset kiinnittivät huomiota samoihin asioihin. Lapset tarkastelivat kuvaa tarkasti ja huomasivat pienetkin yksityiskohdat. Lapset tunnistivat luurangot kuolleiksi ihmisiksi eli kuoleman symboliksi. Luurangot ohjailivat lasten tulkintoja. Kommenteissa näkyi viitteitä lasten kuolemakäsityksistä.
Tutkielma valottaa lasten taidekuvan katsomisen ja taidekuvasta kertomisen taitoja ja tapoja. Tutkielma kertoo, miten lapset tunnistavat taidekuvasta kuoleman ja millainen käsitys heillä on kuolemasta taidekuvasta esitettyjen kommenttien perusteella.
|