ИНКЛЮЗИВНОЕ ОБРАЗОВАНИЕ В РОССИЙСКИХ СМИ КРИТИЧЕСКИЙ ДИСКУРС-АНАЛИЗ

Inklusiivinen opetus on ollut pinnalla koulutuspoliittisessa keskustelussa jo pitkään. Sen ympärillä pyörivä keskustelu on moninaista, ja näkökulmia on tullut esille puolesta ja vastaan. Suomessa käytävä keskustelu tästä ilmiöstä on kiihkeää. Inkluusio voidaan nähdä esimerkiksi ponnahduslautana tasa...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Halonen, Kristiina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:rus
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102892
Description
Summary:Inklusiivinen opetus on ollut pinnalla koulutuspoliittisessa keskustelussa jo pitkään. Sen ympärillä pyörivä keskustelu on moninaista, ja näkökulmia on tullut esille puolesta ja vastaan. Suomessa käytävä keskustelu tästä ilmiöstä on kiihkeää. Inkluusio voidaan nähdä esimerkiksi ponnahduslautana tasa-arvoisuuteen. Mutta koskeeko sama Venäjän koulumaailmaa? Minkä aiheiden ympärillä inklusiivista opetusta koskeva mediakeskustelu pyörii Venäjällä? Tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään media-aineiston avulla sitä, millä tavoin painoarvot rakentuvat inklusiivista opetusta käsittelevässä mediakeskustelussa ja mitä voimme kertoa kyseisen diskurssin valtarakenteista. Tutkimus on laadullinen, ja sen teoreettisena viitekehyksenä sekä analyysimetodina toimii kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimustulosten mukaan painoarvot rakentuvat eri tavoin artikkelityypistä riippuen. Asiantuntija-artikkeleissa painotus kohdistuu laajempaan kokonaiskuvaan inklusiivisen opetuksen toteutuksesta, kun taas kokija-artikkeleissa kuulemme enemmän ekskluusiosta sekä sen vaikutuksista inkluusiota tarvitsevien ihmisten elämään. Molemmissa artikkelityypeissä kuitenkin todettiin inkluusion nykyisen toteutuksen olevan riittämätöntä. Valtarakenteet näkyvät eniten siinä, kuka näissä artikkeleissa puhuu ja mistä syystä. Esimerkiksi puhujan ammatti ja yleinen medianäkyvyys ovat tutkimustulosten mukaan merkittäviä seikkoja siinä, kenen ääntä kuulemme inkluusiota koskevassa mediakeskustelussa.