| Yhteenveto: | Eri sosioekonomisten väestöryhmien välisiä eroavaisuuksia terveydenhuollossa odotusaikojen ja sairaalavalintojen suhteen on tutkittu runsaasti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten sosioekonominen asema on yhteydessä yksilön kokemaan tyytyväisyyteen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Tarkasteluun otetaan mukaan myös työterveyshuollon käyttömahdollisuuden yhteys koettuun tyytyväisyyteen. Tutkimuksessa käytetään International Social Survey Programme (ISSP) -kyselytutkimusta vuodelta 2021 (n=540). Tutkimuksessa tarkastellaan työikäisiä, eli 30–65-vuotiaita vastaajia ja tutkimus on toteutettu PNS-regressiomallia hyödyntäen. Empiirisessä osi-ossa sosioekonomisen aseman mittarina käytetään koulutustaustaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat korkeakoulutuksen olevan positiivisesti yhteydessä koettuun tyytyväisyyteen etenkin naisilla ja kaupunkialueilla asuvilla. Myös työterveyshuollon käyttömahdollisuuden havaitaan olevan positiivisesti yhteydessä koettuun tyytyväisyyteen. Tämä yhteys havaittiin erityisesti miehillä, nuorilla sekä haja-asutusalueilla asuvilla. Korkeakoulutuksen ja työterveyshuollon välisen interaktiotermin havaitaan olevan merkitsevä miesten ja nuorten aikuisten osalta. Näiden alaryhmien osalta korkeakoulutus ja työterveyshuolto yhdessä ei siis tuo yksilölle niin suurta lisäarvoa tyytyväisyyteen, kuin muuttujien yksittäin tuoma positiivinen yhteys antaa olettaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta paremman sosioekonomisen aseman sekä työterveyshuollon käyttömahdollisuuden olevan positiivisesti yhteydessä koettuun tyytyväisyyteen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan.
|
|---|