| Summary: | Hurme, J. & Koistinen, H. 2025. Liikuntaympäristöjen saavutettavuus koululiikunnassa –yhteydet liikunnanopettajan työkuormitukseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 53 s., 4 liitettä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntaympäristöjen saavutettavuutta yläkoulujen liikunnanopetuksessa. Saavutettavuuden tekijöinä tarkastelimme liikuntaympäristöjen etäisyyttä, kuntoa, tilavarauksien tekemistä, koulun taloudellista tilannetta ja opettamisen mielekkyyttä eri ympäristöissä. Liikuntaympäristöjen saavutettavuutta vertailtiin kolmen maantieteellisen alueen välillä. Lisäksi halusimme selvittää, onko liikuntaympäristöjen saavutettavuus yhteydessä liikunnanopettajien kokemaan työn kuormittavuuteen sekä onko sukupuolella tai työvuosilla yhteyttä kuormituksen kokemiseen. Koulujen liikuntaympäristöjen saavutettavuus, monipuolisuus ja laatu vaikuttavat siihen, kuinka innostavia ja yhdenvertaisia liikuntatunnit ovat oppilaille.
Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol –kyselylomakkeella tammi-helmikuussa 2025. Linkki kyselyyn lähetettiin liikunnanopettajille sähköpostitse, ja tutkimukseen vastasi 105 yläkoulun liikunnanopettajaa ympäri Suomen. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistics 28.0.1.1–ohjelmalla. Saavutettavuutta kuvailtiin prosenttiosuuksin ja saavutettavuuden tekijöitä vertailtiin t-testillä. Alueiden välisiä eroja saavutettavuudessa analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja khiin neliötestillä. Lisäksi opettajien kokemaa työkuormitusta kuvailtiin prosenttiosuuksilla, tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja vertailtiin khiin neliötestillä.
Tulosten mukaan liikuntaympäristöjen saavutettavuus oli kouluissa pääosin hyvällä tasolla. Vaikeimmin saavutettaviksi ympäristöiksi osoittautuivat uimahalli ja jäähalli. Alueiden välillä ei tässä aineistossa havaittu suuria eroja liikuntaympäristöjen saavutettavuudessa. Merkitsevät erot olivat hiihtolatujen ja jäähallien etäisyydessä sekä kuntosalien kunnossa. Hiihtoladulle oli Lapissa ja Pohjois-Suomessa keskimäärin lyhyempi matka kuin Lounais- ja Etelä-Suomessa. Sen sijaan Lounais- ja Etelä-Suomessa koulujen käytössä olevat kuntosalit olivat keskimäärin paremmassa kunnossa kuin muualla Suomessa. Saavutettavuuden tekijöistä kuormittavimmaksi liikunnanopettajat kokivat tilavarausten tekemisen. Muita kuormittavia tekijöitä olivat etäisyys ja siirtymät liikuntapaikoille. Lisäksi liikuntaympäristöjen kunto ja opettamisen mieluisuus olivat yhteydessä kuormituksen kokemiseen.
Lähes puolessa Suomen kunnista ei ole uimahallia tai jäähallia, ja se näkyi myös tutkielmamme aineistossa näiden ympäristöjen heikompana saavutettavuutena. Tutkielmassa havaittiin vain vähän alueiden välisiä eroja liikuntaympäristöjen saavutettavuudessa, mutta on mahdollista, että alueiden sisällä eri koulujen olosuhteet ja liikuntaympäristöt vaihtelevat paljonkin. On luonnollista, että Pohjois-Suomessa ja Lapissa sääolosuhteet mahdollistavat hiihtolatujen tekemisen myös koulujen lähiympäristöön eteläistä Suomea paremmin. Ne liikunnanopettajat, jotka kokivat liikuntaympäristöjen kunnon hyväksi, tilavarauksien tekemisen helpoksi ja opettamisen eri ympäristöissä mieluisaksi, kokivat vähiten työkuormitusta. Koulut voisivat ottaa käyttöön yhtenäisiä ja digitaalisia tilavarausjärjestelmiä, jotka voisivat vähentää opettajien työkuormitusta ja helpottaa käytännön suunnittelua. Jatkossa tulisi tutkia tarkemmin myös sitä, miten koulujen liikuntaympäristöjen saavutettavuus ja monipuolisuus on yhteydessä oppilaiden liikuntamotivaatioon, liikuntataitojen oppimiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen.
Asiasanat: liikuntaympäristöt, liikuntaympäristöjen saavutettavuus, työkuormitus
|
|---|