| Yhteenveto: | Tutkimus tarkastelee 11–12-vuotiaiden oppilaiden eläytymistä fiktiiviseen tekstiin ennakointikertomusten ja pienryhmäkeskustelujen avulla. Tutkimus syventää ymmärrystä oppilaiden eläytymis- ja kerrontataidoista sekä kirjallisuuskasvatuksen keinoista tukea tunteiden, kokemusten ja merkitysten ilmaisua kirjallisessa ja vuorovaikutteisessa työskentelyssä.
Tutkimukseen osallistui 18 11–12-vuotiasta oppilasta. Aineistonkeruussa
hyödynnettiin eläytymismenetelmää. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin apuna aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, narratiivista- ja narratiivin analyysiä sekä lähilukua.
Tutkimuksessa havaittiin oppilaiden eläytyvän fiktiiviseen kertomukseen
mukailemalla draaman kaaren vaiheita. Ennakointikertomuksissa eläytyminen
ilmeni fiktiivisen tekstin herättämissä tunteiden kuvauksissa, sosiaalisten suhteiden ja identiteetin teemoissa sekä henkilöiden ajattelun ja toiminnan kuvauksissa. Oppilaat syvensivät ymmärrystään reflektoimalla kirjoitusprosessiaan ryhmäkeskusteluissa vertaamalla omia ennakkokertomuksiaan alkuperäiseen tarinaan, pohtimalla fiktion totuutta ja kuvaamalla omia kerronnallisia valintojaan
Tutkimus osoittaa, että oppilaiden on mahdollista kokea empatiaa, käsitellä
itsetuntemuksen aihepiirejä, kehittää kriittistä ja moraalista ajattelua sekä kokea
toimijuutta eläytymismenetelmän avulla. Eläytyminen rakentuu kognitiivisen ja
emotionaalisen prosessin kautta ja ilmenee ennakointikertomuksissa tekstuaalisin keinoin, kuten juonen ja sävyn avulla. Tulokset tarjoavat aikaisempia tutkimuksia vahvistavia näkökulmia taidelähtöisten menetelmien vaikuttavuudesta
kirjallisuuskasvatuksessa.
This study explores how 11–12-year-old students engage empathetically with fictional texts through predictive storytelling and small group discussions. It deepens the understanding of students’ abilities in empathy and narrative expression, as well as how literature education can support the articulation of emotions, experiences, and meanings in both written and interactive contexts.
Eighteen students aged 11–12 participated in the study. The data was collected using the method of empathy-based stories (eläytymismenetelmä). The analysis employed data-driven content analysis, narrative and narratological analysis, as well as close reading.
The findings reveal that students engaged with the fictional story by mirroring the stages of dramatic structure. In their predictive narratives, empathy manifested through descriptions of emotions evoked by the text, themes of social relationships and identity, and depictions of characters’ thoughts and actions. Students deepened their understanding by reflecting on their writing process during group discussions, comparing their predictions to the original story, contemplating the truth of fiction, and articulating their narrative choices.
The study demonstrates that, through the method of empathy-based stories, students can experience empathy, explore themes of self-awareness, develop critical and moral reasoning, and experience a sense of agency. Empathy is constructed through both cognitive and emotional processes and is expressed in predictive narratives using textual elements such as plot and tone. The results support earlier research by highlighting the effectiveness of arts-based methods in literature education.
|
|---|