| Yhteenveto: | Savonius, T. 2025. Entisten naistelinevoimistelijoiden kokemuksia voimistelukulttuurista. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, (liikuntapedagogiikka) pro gradu -tutkielma, sivumäärä s. 51, 3 liitettä.
Voimistelukulttuurin olen määritellyt lukeutuvan liikuntakulttuurin alakulttuuriksi. Liikunnan ja urheilun alakulttuurit näkyvät esimerkiksi eri lajeina, sääntöinä ja normeina. Naistelinevoimistelu lukeutuu myös esteettisiin lajeihin. Tyypillistä esteettisille lajeille on se, että tuomarit arvioivat liikkeen suoritusta ja laatua. Esteettisissä lajeissa on myös normeja ja odotuksia siitä, miltä ur-heilijoiden tulisi näyttää. Naistelinevoimistelu perustuu täydellisyyden tavoitteluun kahdella eri tasolla: esteettiseen suoriutumiseen ja jatkuvaan vaikeampien liikkeiden tavoitteluun. Täydellisyys tuli vahvasti ilmi tämän tutkimuksen aineistossa. The Code of Points on doku-mentti, jossa ovat kaikki telinevoimistelun säännöt yhdessä kootussa tiedostossa. Tämä ohjaa voimistelua. Sääntökirjaa päivitetään neljän vuoden välein. Naistelinevoimistelussa liikkeiden vaikeus on noussut nopeasti viime vuosina, ja nuoret voimistelijat harjoittelevat yhä kovempaa ja enemmän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää entisten naistelinevoimistelijoiden kokemuksia voimistelun esteettisestä lajikulttuurista. Tutkimuskysymykseni oli: Millaisia kokemuksia naiste-linevoimistelijoilla on voimistelun lajikulttuurista? Haastattelin tutkimusta varten neljää entistä naistelinevoimistelijaa, joista kaksi oli voimistellut 1970-1980-luvulla ja kaksi 2000-2020-luvulla. Kyseinen aihe valikoitui tähän tutkimukseen sen ajankohtaisuuden vuoksi. Voimiste-lukulttuuri on ollut esillä paljon mediassa, ja Voimisteluliitto on tehnyt työtä lajikulttuurin kehit-tämiseksi viime vuosina.
Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologishermeneuttinen. Fenomenologiseen lähestymis-tapaan linkittyy intentionaalisuus, millä tarkoitetaan sitä, että kaikki kokemamme merkitsevät meille aina jotakin. Pyrin löytämään aineistostani erilaisia merkityksiä ja tulkitsemaan niitä, sillä tulkinta kuuluu oleellisesti hermeneuttiseen näkökulmaan.
Tutkimukseni aineistosta löytyi tutkittavien väliltä paljon yhteyksiä, mutta myös eroavaisuuksia, jopa päinvastaisia kokemuksia ja annettuja merkityksiä. Täydellisyys ja siihen pyrkiminen nähti-in vahvana osana voimistelun lajikulttuuria, ja sen kuvattiin olevan voimistelun ydintä. Sääntöjen (Code of Points) koettiin ohjaavan täydellisyyteen. Ulkonäkö yhdistyi usealla tutkittavalla voimistelupukuihin, joista oli vaihtelevia kokemuksia. Ihannevoimistelijaa kuvattiin atleettiseksi ja hoikaksi, sekä hyväkäytöksiseksi ja valmentajalle kuuliaiseksi. Tutkittavat tunnistivat tähän liittyviä kirjoittamattomia sääntöjä. Kaikki tutkittavat kertoivat useaan otteeseen haastattelun ai-kana voimistelukulttuurin muuttuneen heistä pitkälti parempaan suuntaan. Voimistelukulttuuri nähtiin tänä päivänä moninaisuutta arvostavana. Lisäksi valmentamisen kuvattiin muuttuneen tietopohjaisempaan suuntaan. Yhtä täysin kansallisesti yhtenäistä voimistelukulttuuria ei liene olemassa, vaan eri voimistelijoille se on näyttäytynyt eri paikoissa eri tavoin. Tulosten pohjalta rohkenen kuitenkin tulkita, että kulttuurin muutos on ollut toivottua ja sen kehitystyötä on hyvä jatkaa. Voimistelun parissa toimivien on hyvä tunnistaa ja purkaa erilaisia kulttuurillisia normeja ja odotuksia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti voimistelijoiden hyvinvointiin ja kilpavoimistelun jälkeiseen elämään.
Avainsanat: naistelinevoimistelu, voimistelukulttuuri
|
|---|