| Yhteenveto: | Futsal on jalkapallosta muunneltu, sisätiloissa pelattava laji, jonka harrastajamäärä kasvaa jatkuvasti. Alkulämmittely on ennen suoritusta toteutettava rutiini, jonka päätavoitteena on optimoida suorituskyky kilpailua tai harjoitusta varten. Yksi yleisimmin käytetyistä lämmittelyprotokollista on RAMP (Raise, Activate & Mobilise, Potentiate), jota voidaan soveltaa lähes mihin tahansa urheilulajiin. Suorituskyky jaetaan tyypillisesti tekniseen, taktiseen, fyysiseen ja psykologiseen kyvykkyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia RAMP-alkulämmittelyprotokollan akuutteja vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn futsalissa.
Jalkapalloon verrattuna futsalissa pelaajat juoksevat keskimäärin ottelua kohti selvästi lyhemmän matkan, josta suhteellisesti suurempi osa suoritetaan korkealla intensiteetillä. Näin ollen futsalpelaajilta vaaditaan hyviä voima-, nopeus-, ketteryys- ja kestävyysominaisuuksia, mikä tulee ottaa huomioon harjoitusten suunnittelussa.
Alkulämmittelyllä on merkittävä rooli sekä kehon valmistamisessa suoritusta varten että loukkaantumisten ehkäisyssä. Monet sen fysiologisista vaikutuksista perustuvat kehon lämpötilan nousuun. Lämmittelyä on syytä tarkastella myös osana urheilijan kokonaisvaltaista kehitysprosessia pitkällä aikavälillä, mitä RAMP-menetelmän systemaattinen rakenne palvelee. Nykyään lämmittelykäytännöissä hyödynnetään aiempaa enemmän tutkittua tietoa oletusten sijaan.
Tutkimus toteutettiin kokeellisena asetelmana, jonka avulla selvitettiin, saavutetaanko suorituskykytesteissä parempia tuloksia RAMP-alkulämmittelyllä vai kevyemmällä, pelkästään lämpötilaa kohottavalla lämmittelyllä. Ainoastaan kestävyystestissä havaittiin hypoteesin mukainen tulosten paraneminen, kun taas ketteryystestissä tulokset olivat päinvastoin heikompia. Nopeus- ja voimatesteissä merkitseviä eroja ei syntynyt.
Tulosten tulkinnassa on syytä ottaa huomioon tutkimusasetelmaan liittyvät rajoitteet, kuten koehenkilöiden ja mittauskertojen vähäinen määrä, jotka heikentävät tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Tuloksia voi selittää myös oppimisen vaikutus testeihin sekä mahdollisesti liian pitkä alkulämmittely. Suorituskyky on myös aina monen eri tekijän summa, jota ei pystytä absoluuttisesti mittaamaan. Myös lämmittelyn kokonaisvaikutukset ovat paljon laajemmat kuin tämänkaltaisella tutkimusasetelmalla on mahdollista selvittää. Näin ollen RAMP-protokollan vaikutuksista suorituskykyyn tarvitaan yhä lisää tutkimusta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
|
|---|