| Yhteenveto: | This master's thesis examines the role of Generative Artificial Intelligence in the context of software development and presents its key benefits and challenges. The theoretical part of research covers the evolutionary path of artificial intelligence from the 1950s to the pre-sent day, focusing on the innovations that enabled the emergence of generative artificial intelligence. This master´s thesis also addresses the key factors affecting software devel-opment efficiency and presents several frameworks, of which the SPACE framework was identified as most relevant. The empirical section is based on qualitative thematic inter-views with six software development professionals from the case company CGI. The data were analyzed using an abductive approach in which the SPACE framework played a prominent role. The study suggests that tools based on generative artificial intelligence can improve development efficiency through automation of routine tasks, enhanced learning, increased confidence, and minimized interruptions to the flow state. On the other hand, the study highlights the limitations of artificial intelligence in terms of technological challeng-es and risks of use. The use of artificial intelligence can lead to a loss of critical thinking when artificial intelligence responses are used without validation of AI-generated outputs. The results highlight the impact of generative artificial intelligence on the efficiency of software development and provide organizations with a comprehensive view of the bene-fits of different AI tools and the factors contributing to an AI-friendly environment.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee generatiivisen tekoälyn roolia ohjelmistokehityksen kontekstissa sekä sen tarjoamia hyötyjä että siihen liittyviä haasteita. Tutkimuksen teoreet-tisessa osassa käsitellään tekoälyn kehityskaarta 1950-luvulta nykypäivään keskittyen innovaatioihin, jotka ovat edesauttaneet generatiivisen tekoälyn syntymistä. Lisäksi tut-kielmassa syvennytään ohjelmistokehityksen tehokkuuden tekijöihin ja esitellään keskeisiä viitekehyksiä, joista merkittävimpänä tutkimuksen kannalta toimii SPACE-viitekehys. Empiirinen osio perustuu laadulliseen teemahaastatteluun, johon osallistui kuusi ohjelmis-tokehityksen eri osa-alueiden ammattilaista, jotka työskentelivät CGI:llä. Aineisto analy-soitiin abduktiivisella lähestymistavalla, jossa SPACE-viitekehyksellä oli merkittävässä roolissa. Tulokset viittaavat siihen, että generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvat työkalut parantavat ohjelmistokehityksen tehokkuutta. Tämä tapahtuu erityisesti rutiininomaisten tehtävien automatisoinnin, oppimisen lisääntymisen, käyttäjien itsevarmuuden kasvun sekä työskentelyn keskeytysten vähenemisen kautta. Toisaalta tutkimus tuo esiin tekoälyn rajoitteita, jotka liittyvät teknologisiin haasteisiin ja käytön riskeihin. Generatiivisen teko-älyn käyttö voi johtaa kriittisen ajattelun heikkenemiseen, kun tekoälyn vastauksia hyö-dynnetään ilman tekoälyn tuottamien vastausten perusteellista validointia. Tutkimus lisää ymmärrystä generatiivisen tekoälyn vaikutuksista ohjelmistokehityksen tehokkuuteen ja tarjoaa organisaatioille kattavan näkemyksen eri tekoälytyökalujen hyödyistä ja tekoäly-myönteisen toimintaympäristön tekijöistä.
|
|---|