| Yhteenveto: | Tutkielman tavoitteena on eritellä ja analysoida toisen asteen oppivelvollisuusuudistuksen yhteydessä käytyä julkista mediakeskustelua ja siellä esiintyneitä erilaisia koulutuspoliittisia kantoja oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen. Julkista kansalaiskeskustelua tarkastellaan Helsingin Sanomien pääkirjoitusten kommenttikenttien kautta, ja siellä esiintyneitä, uudistukselle esitettyjä koulutuspoliittisia kantoja analysoidaan vuodesta 2019 vuoden 2024 loppuun. Tutkimuksen kohteena on kansalaiskeskustelun koulutuspoliittinen puheavaruus. Tutkimuksen kommenttikenttäkeskustelun puhetapojen analyysi toteutettiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaineisto valikoitui uudistukselle keskeisen ajallisen rajauksen perusteella käsittelemään Helsingin Sanomien oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevien pääkirjoitusten kommenttikenttiä vuodesta 2019 vuoteen 2024. Täten tutkimusaineistoksi muodostui seitsemän pääkirjoituksen kommenttikentät. Yhteensä kommentteja näissä kommenttikentissä oli 151 ja tutkimustehtävän näkökulmasta relevantteja kommentteja oli 115. Tieteenfilosofiselta lähestymistavaltaan tutkimus linkittyi
laveasti sosiaalisen konstruktionismin kehykseen.
Tutkielman tuloksissa koulutuspoliittisessa puheavaruudessa oli nähtävissä kolme keskeistä koulutuspoliittista kantaa, hyvinvointiliberalistinen, uusliberalistinen ja pragmaattinen kanta. Keskeinen havainto tämän tutkimuksen tuloksissa oli se, että hyvinvointiliberalistinen ja uusliberalistinen kanta muodostivat ideologisen vastakkainasettelun koulutuksen tarkoituksesta. Samanaikaisesti pragmaattinen kanta toimi eräänlaisena siltana ideologisten näkemysten välillä.
|
|---|