| Summary: | Tässä laadullisessa erityispedagogiikan pro gradu –tutkielmassa tutkitaan
erityisopettajien kokemuksia tunnetaitokasvatuksen toteuttamisesta
suomalaisen koulun kontekstissa. Tutkimuksen kohteena oleva oppilasryhmä on rajattu koskemaan peruskouluikäisiä, autismikirjon häiriön diagnoosin omaavia oppilaita. Erityisopettajien kokemuksia pyrittiin kartoittamaan
tunnetaitokasvatuksen toteuttamiseen, heidän hyödyntämiin keinoihin ja
tunnetaitokasvatukseen mahdollisesti heijastuviin oppilaiden autismikirjon
piirteiden huomioimiseen liittyen. Lisäksi halusimme selvittää, millä tavoin tunnetaitokasvatus ja tunnetaitojen tukeminen heijastui autismikirjon oppilaiden kouluarkeen ja vertaissuhteisiin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty joulukuun 2024 ja helmikuun 2025
välisenä aikana haastattelemalla kuutta autismikirjon oppilaiden parissa
työskentelevää erityisopettajaa tai erityisluokanopettajaa. Aineisto kerättiin etäyhteyden välityksellä kymmenen kysymyksen puolistrukturoidulla
teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla.
Tulosten mukaan erityisopettajien toteuttama tunnetaitokasvatus pyrki
hyödyntämään laajasti erilaisia keinoja ja/tai materiaaleja tukien tunnetaitojen
eri osa-alueita, kuten tunteiden säätelyä, ilmaisua ja tunnistamista.
Tunnetaitokasvatusta toteutettiin säännöllisesti lähes päivittäin. Oppilaiden autismikirjon häiriö toi tunnetaitokasvatuksen toteuttamisen erityispiirteitä, joita opettajat pyrkivät huomioimaan opetuksessa. Tällaisia erityispiirteitä olivat esimerkiksi aistipoikkeavuudet ja sosiaaliset haasteet.
Tunnetaitokasvatuksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät voitiin jaotella
opettajan toimintaan sekä koulun toimintakulttuurin ja ympäristön
vaikutukseen. Erityisesti oppilaantuntemuksen, turvallisen ilmapiirin ja moniammatillisen sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön koettiin mahdollistavan onnistuneen tunnetaitokasvatuksen toteutumisen. Toisaalta aineistossa ilmeni myös tekijöitä, jotka aiheuttavat haasteita
tunnetaitokasvatuksen toteuttamiseen. Autismikirjon häiriön piirteiden (esim.
poikkeavat tunnereaktiot ja haluttomuus toimia sosiaalisissa tilanteissa) koettiin aiheuttavan suurin osa tunnetaitokasvatuksen toteuttamiseen liittyvistä haasteista, mutta haasteita oli myös ympäristöön ja opetuksen toteuttamiseen liittyen. Ympäristön muutokset, valmiiden oppimateriaalien vähyys ja
henkilöstön vaihtuvuus koettiin myös haasteita aiheuttavia tekijöitä.
Tunnetaitokasvatuksen ja tunnetaitojen tukemisen havaittiin vaikuttavan autismikirjon oppilaiden kouluarjessa toimimiseen ja vertaissuhteisiin. Kouluarjessa toimimisen helpottuminen korostui aineistossa ja oppilaiden osallisuus kasvoi, minäpystyvyys vahvistui ja itsenäisyys lisääntyi. Myös
oppilaiden vertaissuhteiden solmiminen ja ylläpitäminen helpottui ja vertaissuhteet muuttuivat harmonisemmiksi, vaikkakaan vaikutukset vertaissuhteisiin eivät olleen niin vahvoja kuin aiemman teorian pohjalta olisi ollut odotettua.
Edellä mainittujen tulosten voi ajatella tuottavan tärkeää tietoa autismin
kirjolla olevien oppilaiden tunnetaitokasvatuksen toteuttamisesta sekä sen avulla saavutettavista positiivisista vaikutuksista oppilaiden kouluarkeen ja vertaissuhteisiin liittyen. Pyrimmekin tuottamaan tietoa erityisesti siihen liittyen, miten tunnetaitokasvatusta toteutettiin, millaiset tekijät tähän vaikuttavat ja millaisia vaikutuksia tällä on lasten kouluarkeen ja vertaissuhteisiin. Tämän
tiedon voi ajatella olevan erityisen arvokasta autismikirjon oppilaiden kanssa työskentelevien opettajien ja muun henkilöstön näkökulmasta.
|
|---|