| Summary: | Kiiskinen, I. 2025. 9.-luokkalaisten kokemukset koululiikunnasta ja sen koetusta ahdistavuudesta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 55 s., 4 liitettä.
Pro -gradun tarkoituksena oli selvittää oululaisten 9.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemuksia koululiikuntatunneista sekä selvittää, millaista ahdistuneisuutta koululiikunnassa koetaan. Koululiikuntakokemuksilla viitataan tässä tutkimuksessa koululiikunnasta pitämiseen, osaamiseen koululiikunnassa ja koululiikunnan koettuihin hyötyihin. Koetulla liikuntatuntien ahdistuneisuudella viitataan ahdistuksen luonteeseen ja sen aiheuttajiin. Aihe on tärkeä, koska oppilaan negatiiviset koululiikuntakokemukset ja liikuntatunneilla koettu ahdistuneisuus ovat yhteydessä vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin sekä niiden heikkenemisen myötä yhteiskunnan toimintaan ja tuottavuuteen.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimuksen kohteena olivat 9.-luokkalaiset nuoret kahdeksasta eri koulusta. Aineisto kerättiin kevätlukukaudella 2025 sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 357 nuorta. Tutkimuskyselyssä käytettiin kahta mittaria: koululiikunnan koettua ahdistavuutta tutkittiin koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarilla (Barkoukis 2007) ja koululiikuntakokemuksia opetushallituksen käsitykseni liikunnan opiskelusta -mittarilla (Palomäki-Heikinaro & Johansson 2011).
Tulokset osoittivat, että koululiikunta koettiin lievästi ahdistavaksi. Sukupuolten välillä oli selkeä ero ahdistuneisuuden kokemisessa. Tytöt kokivat liikuntatunnit hieman ahdistaviksi ja pojat eivät kokeneet liikuntatunteja juurikaan ahdistaviksi. Tytöt kokivat myös poikia huomattavasti enemmän huolestuneisuutta liikuntatunneilla. Oppilaat suhtautuvat myönteisesti koululiikuntaa kohtaan. Pojat pitivät koululiikunnasta enemmän, kokivat osaamisensa paremmaksi ja kokivat hyötyvänsä liikuntatunneista enemmän kuin tytöt. Liikunnan arvosana oli yhteydessä sekä ahdistuneisuuden kokemuksiin että koululiikuntakokemuksiin. Oppilaat, joilla oli korkeampi liikuntanumero kokivat vähemmän ahdistuneisuutta koululiikunnassa ja heillä oli myös paremmat koululiikuntakokemukset.
Tulosten pohjalta johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntatunneilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota kannustavan, yhteisöllisen ja hyväksyvän ilmapiirin luomiseen vuorovaikutuksen keinoin sekä korostaa tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Opettajien tulisi antaa oppilaille yksilöllistä ja kannustavaa palautetta sekä tukea oppilaiden autonomian ja pätevyyden kokemuksia, joka parantaisi koululiikuntakokemuksia ja vähentäisi liikuntatunneilla koettua ahdistuneisuutta.
Asiasanat: ahdistuneisuus, koululiikunta, koululiikuntakokemukset, liikunnanopetus
|
|---|