| Yhteenveto: | Nuoruus on keskeinen ikävaihe kehonkuvan kehitykselle. Vaikka urheilijat ovat yleisesti tyytyväisiä kehoonsa, kehonkuvan haasteet ovat yleisiä etenkin esteettisissä arvostelulajeissa, kuten taitoluistelussa, jossa lajiin erikoistutaan varhain. Taitoluistelukulttuurissa vallitsee kapea käsitys kehoihanteesta, jonka uskotaan olevan eduksi lajiteknisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Kehoihanteeseen pyrkiminen näkyy myös lajivalmennuksessa, minkä vuoksi valmentajat voivat aiheuttaa luistelijoissa paineita kehon muokkaamiseksi sekä kehotyytymättömyyttä ja kehonkuvan vääristymistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten taitoluistelijoiden kokemia valmentajien asettamia kehoon kohdistuvia paineita ja kehonkuvaa sekä niiden välistä yhteyttä.
Tutkimuksessa käytettiin WIceFIT-tutkimuksen urheilijakyselyn taitoluistelijoiden (n = 15) vastauksia. Kokemuksia valmentajien asettamista kehoon kohdistuvista paineista selvitettiin mukailemalla Sociocultural Attitudes Towards Appearance Questionnaire-4 (SATAQ-4) –mittaria. Kehonkuvan arviointiin käytettiin Body Investment Scale (BIS) -mittaria, minkä lisäksi kehon painon ja koon kokemusta kartoitettiin kahdella lisäväittämällä. Jatkoanalyysit suoritettiin SPSS 29-ohjelmalla, ja aineisto analysoitiin kuvailevien tilastollisten menetelmien ja Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että taitoluistelijat eivät juurikaan kokeneet kehoon kohdistuvia paineita valmentajan taholta, ja luistelijoiden kehonkuva oli hieman neutraalia myönteisempi. Yksittäiset luistelijat kuitenkin kokivat valmentajalta kehopaineita, ja kokemus kehosta vaihteli yksilötasolla huomattavasti. Paineiden ja kehonkuvan summamuuttujien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, eli valmentajien asettamat kehoon kohdistuvat paineet eivät olleet yhteydessä nuorten taitoluistelijoiden kehonkuvaan.
Vaikka tutkimus antoi pitkälti myönteisen vaikutelman suomalaisesta taitoluisteluvalmennuksesta, tulosten yleistettävyys edellyttäisi laajempaa tutkimusnäyttöä. Paineiden ja etenkin kehon kokemisessa esiintyi kuitenkin vaihtelua luistelijoiden välillä. On myös otettava huomioon aikaisempi tutkimusnäyttö kehoon liittyvien paineiden ja kehotyytymättömyyden haitallisuudesta. Näin ollen kehomyönteisen lajikulttuurin edistämistyötä tulisi jatkaa nuorten taitoluistelijoiden terveyden, kehosuhteen ja urheilu-uran turvaamiseksi.
|
|---|