| Yhteenveto: | Pro gradu -tutkielmani aiheena on korkeasti koulutettujen työssäkäyvien köyhyys, työelämän murros ja hyvinvoinnin ulottuvuudet. Tutkimuksessani tarkastelen vuoden 2015 Työssä ja köyhä -kirjoituspyyntöön vastanneiden henkilöiden kokemuksia hyvinvoinnistaan. Työelämän murroksen on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu tuottavan epävarmuutta työn jatkuvuudesta ja työn murroksen vaikutusten on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa myös korkeakoulutettujen parissa. Aihe on ajankohtainen, koska korkeakoulutettujen työttömyysaste on noussut poikkeuksellisen voimakkaasti.
Tutkimus sijoittuu köyhyyden ja työelämän kontekstiin sekä korkeakoulutuksen alueelle. Teoreettisena viitekehyksenä on Frank Martelan hyvinvointiteoria, jonka Martela on päivittänyt Erik Allardtin hyvin-voinnin ulottuvuuksiin perustuen. Tutkimuskysymys on: Minkälaisia kertomuksia korkeasti koulutetut työssäkäyvät kertovat köyhyydestään? Tutkimuksen aineistona on 64 henkilön kirjoituspyyntöön kirjoittama aineisto. Analyysimenetelmänä on teorialähtöinen narratiivinen analyysi, jonka perusteella on muodostettu tyyppitarinoita. Tutkielma on laadullinen sisältäen sosiaalisen konstruktionismin mukaisen tutkimusotteen ja tutkimusmenetelmä on narratiivinen tutkimus.
Köyhyys näkyy korkeasti koulutettujen työssäkäyvien hyvinvoinnin kokemuksissa monin tavoin. Köyhyys näkyy velkaantumisena, tulojen ja menojen välisenä epäsuhtana sekä heikentyneenä turvallisuuden tunteena. Perhesuhteissa köyhyys aiheuttaa yksinäisyyden ja syrjinnän kokemuksia sekä luottamus muihin ihmisiin kärsii. Köyhyys myös yhdistää korostaen turvaverkoston merkitystä arjen tukena. Korkeasti koulutetut köyhät kokivat menettäneensä autonomian tunteen prekaarin työelämän vuoksi, mikä näkyi mielenterveysongelmina, toivottomuutena, näköalattomuutena ja katkeroitumisena. Yhtäältä prekaarin työn koettiin lisäävän hyvinvointia tuoden työelämään joustoa. Köyhyys vaikuttaa myös fyysiseen terveydentilaan. Johtopäätöksenä voi todeta, että köyhyys vaikuttaa monella tavalla kielteisesti työssäkäyvien hyvinvointiin ja näkemystä tulisi nostaa esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
|
|---|