| Yhteenveto: | Monikielisyyden lisääntyessä kouluissa myös opetuksen kielitietoisuus ja oppilaiden kieliresurssien huomioiminen ovat nousseet tärkeiksi opetuskäytänteiden kehittämisessä. Tämän tutkielman aiheena on ruotsin kielen opettajien kokemukset ja käsitykset monikielisistä käytänteistä opetuksessa. Tarkastelen monikielisiä käytänteitä limittäiskieleilyn (translanguaging) näkökulmasta. Limittäiskieleily korostaa yksilön monikielisyyttä yhtenäisenä eri kieliresursseista koostuvana repertuaarina (García & Li, 2014). Pedagogisessa eli opetukseen ja koulutukseen sovelletussa limittäiskieleilyssä (eng. pedagogical translanguaging) on keskeistä sellaisen tietoisen opetuksellisen strategian käyttäminen, jossa oppilaiden monikielisyyttä hyödynnetään osana oppimista. Sen avulla pyritään luomaan oppimistilasta monikielinen ympäristö, jossa oppilaiden on mahdollista hyödyntää koko kielellistä repertuaariaan (Cenoz & Gorter, 2022). Monikielisyys ja pedagoginen limittäiskieleily ovat nousseet keskeisiksi kielentutkimuksen tutkimusaiheiksi monikielisyyden yleistyessä suomalaisissa kouluissa, mutta sitä ei ole kielten opetuksen osalta vielä kovin paljon tutkittu.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat:
1. Millaisia kokemuksia ruotsinopettajilla on limittäiskieleilystä opetustilanteissa?
2. Ottavatko opettajat huomioon oppilaidensa monikielisyyden opetuksessa, ja jos ottavat, niin miten? 3. Millaisia käsityksiä opettajilla on limittäiskieleilystä osana opetusta?
Keräsin aineistoni haastattelemalla viittä ruotsin kielen opettajaa eri puolelta suomea etäyhteyksin keväällä 2024. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tulokset osoittivat, että haastatellut opettajat käyttivät spontaanisti monia eri kieliä opetuksessaan etenkin vertailun ja esimerkkien muodossa. Oppilaiden monikielisyyttä hyödynnettiin vähän opetuksessa vain vähän, eikä limittäiskieleilyä toteutettu suunnitelmallisesti tai pedagogisena strategiana. Vaikka opettajat suhtautuivat limittäiskieleilyyn yleisesti myönteisesti, he ilmaisivat huolta siitä, että se saattaisi haitata ruotsin oppimista.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajankoulutuksessa ja monikielisen opetuksen suunnittelussa. Tieto limittäiskieleilystä ja sen pedagogiikasta voi auttaa opettajia suhtautumaan myönteisimmin oppilaiden monikielisiin tapoihin käyttää kieltä ja tukemaan heidän kieltenoppimistaan monikielisenä kokonaisuutena.
|
|---|