| Summary: | Kuljukka. A. 2025. Kestävyysurheilijoiden ja aktiiviliikkujien suolistomikrobiston koostumuksen ja monimuotoisuuden yhteys maksimaaliseen hapenottokykyyn. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma, 80 s, 3 liitettä.
Suolistomikrobiston ja kestävyyssuorituskyvyn välistä yhteyttä on tutkittu vähän, ja aiemmat tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Suolistomikrobiston mahdolliset vaikutusmekanismit kestävyyssuorituskykyyn ovat myös vielä osittain tuntemattomia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko kestävyysurheilijoiden ja aktiiviliikkujien suolistomikrobiston koostumus ja α- ja β-monimuotoisuus ryhmien ja sukupuolten välillä. Lisäksi tutkittiin, onko maksimaalinen hapenottokyky yhteydessä suolistomikrobiston α-monimuotoisuuteen ja selittävätkö maksimaalinen hapenottokyky tai ravitsemusmuuttujat β-monimuotoisuuden mahdollisia eroja urheilijoiden ja aktiiviliikkujien välillä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 44 henkilöä (19 naiskestävyysurheilijaa, 11 mieskestävyysurheilijaa, 8 naisaktiiviliikkujaa ja 6 miesaktiiviliikkujaa). Tutkittavilta kerättiin ulostenäyte, josta eristettiin DNA. DNA:ta monistettiin qPCR-menetelmällä, minkä jälkeen suoritettiin 16S rRNA-sekvensointi. Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) mitattiin portaittain nousevalla kuormitusmallilla. Energiansaanti ja energiaravintoaineidensaanti analysoitiin ruokapäiväkirjoista. Kehonkoostumus mitattiin kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla. Suolistomikrobien analyysit tehtiin Microbiomeanalyst.ca-alustalla, R-ohjelmointikielellä (versio 4.4) ja SPSS-ohjelmistolla (versio 28.00).
Pääjaksotasolla ei havaittu eroja ryhmien välillä. Sukutasolla naisilla oli enemmän Butyrivibriota (p(FDR) < 0,001) kuin miehillä, ja naisaktiiviliikkujilla Bacteroides pectinophilus group-suvun määrä oli suurempi kuin naisurheilijoilla (pFDR < 0,001). Suolistomikrobiston monimuotoisuus ei eronnut urheilijoiden ja aktiiviliikkujien välillä, mutta sukupuolten välillä havaittiin eroja β-monimuotoisuudessa (p = 0,015). VO2max selitti β-monimuotoisuuden eroja naisurheilijoiden ja -aktiiviliikkujien välillä (p < 0,05), mutta ei muilla ryhmillä. Christensenellaceae-heimon määrä oli positiivisesti yhteydessä VO2maxiin (R = 0,52, p = 0,012) ja käänteisesti lähes merkitsevästi painoindeksiin (R = -0,37, p = 0,054) naisilla. Painoindeksillä ja Christensenellaceae-heimolla oli negatiivinen yhteys painoindeksiin ryhmissä, joissa naisia ja miehiä tarkasteltiin yhdessä (p = 0,017), mutta VO2max ei tällöin enää ollut yhteydessä Christensenellaceae-heimoon. Ravitsemusmuuttujat eivät selittäneet urheilijoiden ja aktiiviliikkujien välisiä eroja β-monimuotoisuudessa.
Tulokset viittaavat siihen, että kestävyysurheilijoiden ja aktiiviliikkujien suolistomikrobisto ei poikkea merkittävästi toisistaan, mutta sukupuolten välillä havaittiin eroja β-monimuotoisuudessa. VO2max selitti osittain naisten suolistomikrobiston monimuotoisuuseroja, mutta ei muilla ryhmillä. Christensenellaceae-heimon yhteys VO2maxiin voi viitata siihen, että tietyillä mikrobilajeilla voi olla merkitystä kestävyyssuorituskyvyn säätelyssä. Lisätutkimusta tarvitaan suuremmalla otoskoolla ja pitkittäisasetelmilla suolistomikrobiston ja kestävyyssuorituskyvyn välisen yhteyden syvällisempään ymmärtämiseen.
Asiasanat: suolistomikrobisto, koostumus, monimuotoisuus, kestävyyssuorituskyky, maksimaalinen hapenottokyky
|
|---|