| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lähetyssaarnaajien opetuspuhetta. Seurakunta tunnetaan tutummin arkikielessä nimityksellä mormonikirkko. Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1.) Millaisia merkitysneuvottelututkimuksen nelijaon ilmiöitä keskusteluissa esiintyvät merkitysneuvottelujen muodot edustavat? 2.) Miten keskusteluissa tuotetaan ja päädytään tiettyihin kielellisiin muotoihin? 3.) Mikä on keskustelijoiden osallisuuden ja aktiivisuuden merkitys osana merkitysneuvottelujen muodostumista? Tutkimusaineisto koostuu kahdesta nauhoitetusta opetuskeskustelusta. Keskusteluihin osallistui opettajan roolissa kaksi lähetyssaarnaajaa ja oppijan roolissa yksi suomea äidinkielenään käyttävä henkilö (minä). Osallistuin aineiston keruuseen, joten aineiston keruun prosessi edustaa etnografista tutkimusta. Aineiston analyysin metodina käytetään keskustelunanalyysiä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu neljästä teoriasta: 1.) Keskustelunanalyysin piiriin kuuluvasta merkitysneuvottelututkimuksesta, koska tutkielmassa halutaan selvittää, mitä merkitysneuvottelun nelijaon muotoja keskusteluissa ilmenee. 2.) Dialogisesta kielikäsityksestä, koska tutkielmassa tarkastellaan keskustelijoiden osallisuuden vaikutusta merkitysneuvottelujen muodostumisessa. 3.) Käyttöpohjaisesta kielikäsityksestä, koska tutkielmassa pohditaan syitä sille, miksi tiettyihin kielellisiin muotoihin päädytään. 4.) Koodinvaihtoteoriasta, koska analyysissä huomioidaan koodinvaihto osana merkitysneuvotteluja.
Tuloksista havaitaan, että merkitysneuvottelujen muodostuminen edellytti osallistujilta aktiivisuutta reagoida vuorovaikutustilanteissa tuotettuihin kielellisiin tarjoumiin ja minimipalautteisiin. Merkitysneuvottelun nelijaon ilmiöstä kaikkein eniten aineistossa esiintyi tilanteita, joissa puhetta tuottava henkilö tekee keskustelukumppanilleen korjausaloitteen, jonka keskustelukumppani toteuttaa. Näissä esimerkeissä toistuvana teemana havaitaan, että aloite korjaamisesta tehdään intonaatiomuutoksella (nouseva intonaatio). Keskusteluissa tuotetaan ja päädytään tiettyihin kielellisiin muotoihin mielensisäisten päättelyprosessien kautta, joihin vaikuttavat aikaisemmat kokemukset kielen oppimisesta ja käytöstä.
|
|---|