Kodin lukuympäristöä selittävät tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin lapsen lukutaito, äidin lukemisen vaikeus sekä lapsen ja äidin lukukiinnostus ja lukemisahdistus selittävät kodin lukuympäristöä eli yhdessä lukemista ja lukemaan opettamista lasten ollessa 2. luokalla. Tutkimuksen aineisto koostui Jyväskylän...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Manninen, Juulia
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101318
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin lapsen lukutaito, äidin lukemisen vaikeus sekä lapsen ja äidin lukukiinnostus ja lukemisahdistus selittävät kodin lukuympäristöä eli yhdessä lukemista ja lukemaan opettamista lasten ollessa 2. luokalla. Tutkimuksen aineisto koostui Jyväskylän yliopiston Vuorovaikutus, Kasvu ja Oppiminen (VUOKKO) -seurantatutkimuksen 2. luokkalaisten (N = 659) lasten lukutaitomittauksista ja äitien (N = 300) kyselyvastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan lapsen lukutaito ja äidin lukemisen vaikeus selittivät lukemaan opettamista. Mitä heikompi lukija lapsi oli, ja mitä enemmän vaikeuksia lukemisessa äidillä oli, sitä enemmän äidit raportoivat lukemaan opettamista. Myös lapsen ja äidin lukemisahdistus selittivät lukemaan opettamista. Lapsen ja äidin ollessa lukemisesta ahdistuneempia, ilmoittivat äidit säännöllisempää lukemaan opettamista. Näiden lisäksi myös lapsen ja äidin lukukiinnostus selittivät yhdessä lukemista. Mitä kiinnostuneempia lapset ja äidit olivat lukemisesta, sitä enemmän äidit raportoivat yhdessä lukemista. Tutkimus vahvisti aikaisempien tutkimusten havaintoja lapsen ja äidin lukutaidon, lukemisen vaikeuden ja lukukiinnostuksen yhteydestä kodin lukuympäristöön. Tulosten perusteella vahvistui myös ennestään käsitys siitä, että formaalin lukemaan opettamisen alettua lapsen lukutaidon ja kotona tapahtuvan lukemaan opettamisen yhteys voi muuttua negatiiviseksi. Lisäksi saatiin uutta tietoa lukemisahdistuksen ja kodin lukuympäristön välisestä yhteydestä.