Poterosta porealtaaseen ja raja-aidan taakse Venäjän ja itärajan läheisyyden vaikutus Kaakonkulman sisältöihin

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Venäjän maantieteellinen läheisyys näkyy itärajan paikallislehden sisällöissä. Tutkitaan sitä, millaisia kehyksiä Venäjästä kirjoittaminen saa Kaakkois-Suomeen sijoittuvassa Kaakonkulma -paikallislehdessä. Sisältöjä tarkastellaan vuosilta 1991, 2014 ja 2023. M...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Sipi, Krista-Maria
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101211
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Venäjän maantieteellinen läheisyys näkyy itärajan paikallislehden sisällöissä. Tutkitaan sitä, millaisia kehyksiä Venäjästä kirjoittaminen saa Kaakkois-Suomeen sijoittuvassa Kaakonkulma -paikallislehdessä. Sisältöjä tarkastellaan vuosilta 1991, 2014 ja 2023. Median Venäjä-kuvaan liittyvällä tutkimuksella on vankat perinteet Suomessa. Tutkimus on keskittynyt aikaisemmin kuitenkin lähinnä Suomen valtamedioihin ja maakunta- ja paikallistason lehdet ovat jääneet pienemmälle huomiolle. Tutkimus on luonteeltaan laadullista tutkimusta ja aineistona on hyödynnetty sekä Kaakonkulman printtilehtiä, että lehden toimittajien haastattelua. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu median Venäjä-kuvaan liittyvään tutkimukseen, sekä toiseuteen ja paikallisuuteen. Tuloksissa nousee esille monia yhteyksiä Suomen medioissa toisintuviin Venäjä-kuviin. Tuloksissa nousee myös esille aiheiden puolesta toistuvia kaavoja Venäjän käyttäytymisessä. Johtopäätelmät heijastelevat myös itänaapuri-suhteessa tapahtuneita muutoksia ja kiristynyttä ilmapiiriä. Tuloksia kehystää vahvasti epäluuloinen naapurisuhde, toiveikkuus kaupankäynnin kannalta ja venäläisten toiseus suhteessa suomalaisiin. 1990-luvun lopun tunnustelevammasta kirjoittamisesta on kuljettu läpi 2010-luvun talousbuumin, ja saavuttu 2020-luvulle, jolloin itäraja on taas suljettuna. Kirjoittaminen on muuttunut maailmantapahtumien myötä, vaikka onkin myös huomattu, ettei vanha naapuri tempuistaan pääse.