| Yhteenveto: | Tämä väitöskirja sijoittuu ymmärrettävyyden, ääntämisen ja ELF:n (englanti lingua francana) risteyskohtaan, ja se tutkii, mitä tämä muuttujien ja kontekstien kulminaatio merkitsee englannin kielen testien validiteetille. Tämä on tärkeää kaikkien nykyisten englannin puhujien kannalta riippumatta heidän kielitaustastaan.
Suuri osa tästä väitöskirjasta on luonteeltaan käsitteellistä. Aluksi teoksessa puolustetaan siirtymistä pois "natiivipuhujiin" (EL1) liittyvien normien ja viittausten käyttämisestä kansainvälisissä englannin kielen kokeissa, mikä on argumentti, joka perustuu englannin käyttöön englanninkielisten maiden korkeakoulutuksessa ja joka voidaan yleistää muihinkin ELF-konteksteihin. Kaksi keskeistä suositusta ovat ymmärrettävyyden parempi ymmärtäminen, erityisesti ELF:n kontekstissa, ja ymmärrettävyyden tutkimuksessa, niin että "ei-syntyperäiset" puhujat (EL2) olisivat osa n ymmärtämisen konstruktia sekä kuuntelijoina että siihen oman kontribuutionsa tuojina.
Vastauksena näihin suosituksiin väitöskirjassa tutkitaan ymmärrettävyyttä kirjallisuuden kautta, tarkastellaan sen heijastumista kielikokeisiin ja kielitaitoa kuvaaviin viitekehyksiin; lisäksi väitöskirjaan sisältyy empiirinen tutkimus. Väitöskirjassa esitellään vaihtoehtoinen näkemys ymmärrettävyydestä, jossa viitataan erityisesti ELF-kontekstiin, mukaan lukien esimerkki siitä, kuinka ääntäminen sijoittuu tässä laajemmassa näkökulmassa ymmärrettävyyskonstruktioon. Ymmärrettävyyden ja ymmärrettävyyden helppouden määritelmät käydään läpi ja niihin esitetään lähestymistapa. Väitöskirjan käsitteellisten osien tuloksena on myös alustava kehys validiteettiargumentille, jota voidaan soveltaa kansainvälisiin englannin kielen testeihin ELF:n aikakaudella.
Empiirisen tutkimuksen lähtökohtana on pyrkimys ottaa EL2-kuuntelijat mukaan ymmärrettävyyden konstruointiin ja tarkemmin sanottuna ymmärtämisen fonologisten korrelaattien kartoittamiseen, mikä perustuu aikaisemmille havainnoille, että EL1- ja EL2-kuuntelijat hahmottavat ja arvioivat ymmärrettävyyttä eri tavalla.
Väitöskirjan tavoitteena on vaikuttaa englannin kielen testien kehittämiseen ja toteutukseen, opetukseen ja oppimiseen sekä ELF-ajan englannin kielen ymmärrettävyyden tutkimukseen.
The locus of this PhD dissertation is at the intersection of comprehensibility, pronunciation and English as a lingua franca (ELF), and explores what this culmination of variables and contexts means for English language test validity. This is of importance to contemporary use of English by speakers from all language backgrounds.
A large part of this dissertation is conceptual in nature. At the outset, the work advocates for a shift away from including ‘native speaker’ (EL1) norms and references in international tests of English an argument that draws on the context of English in higher education in anglophone countries and which can be extrapolated to other ELF contexts. Two key recommendations are for comprehensibility to be better understood, particularly in the context of ELF, and for research into comprehensibility to include EL2 (‘non-native’ speakers) as listeners and contributors to the construct.
In response to these recommendations, the wider dissertation investigates comprehensibility through the literature, a review of how it is reflected in language tests and proficiency frameworks, and an empirical study. An alternative view on comprehensibility with specific reference to the ELF context is put forward, including a worked example of how pronunciation is situated in this broader perspective on the comprehensibility construct. Definitions of comprehensibility and intelligibility are reviewed and an approach to these is put forward. A further output of the conceptual sections of the dissertation is an initial validity argument framework that can be applied to international tests of English language in the era of ELF.
The empirical study heeds the call for EL2 listeners to contribute to the construct and, more specifically, to the inventory of phonological correlates of comprehensibility, finding that EL1 and EL2 listeners perceive and evaluate comprehensibility differently.
The dissertation has implications for English language test development and delivery, for teaching and learning, as well as for research into comprehensibility of English in the ELF age.
|
|---|