| Yhteenveto: | Työpaikkailmoituksissa korostetaan tänä päivänä yhä enemmän työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen tärkeyttä. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata eri ammattiryhmien työpaikkailmoituksissa esiintyviä vuorovaikutusosaamisen diskursseja. Tavoitteeseen päästiin vastaamalla kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisia vuorovaikutusosaamisen diskursseja työpaikkailmoituksissa esiintyy? 2) Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri ammattiryhmien työpaikkailmoitusten välillä on vuorovaikutusosaamisen kuvaamisen tavoissa? Lisäksi tämän tutkielman pohdintaluvussa tarkasteltiin kriittisesti näitä diskursseja ja niiden rakentamaa työelämää.
Tutkielman tutkimuskohteena olivat todelliset työpaikkailmoitukset ja niissä esiintyvät vuorovaikutusosaamisen kuvaamisen tavat. Tutkielman aineistona käytettiin 60 eri ammattien rekrytointi-ilmoitusta, jotka oli julkaistu Työmarkkinatorin työnhakukoneessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä ja aineiston analysoinnissa sovellettiin Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin kolmitasoista viitekehystä.
Työpaikkailmoituksista tunnistettiin kolme vakiintunutta vuorovaikutusosaamisen diskurssia. Vuorovaikutusosaamista kuvattiin valintakriteerinä, itsestään selvyytenä ja työyhteisön osaamisena. Vuorovaikutusosaamista ilmennettiin ilmoituksissa hyvin suoraan valintakriteerinä, kun taas itsestään selvyytenä ja työyhteisön osaamisena kuvaaminen oli epäsuorempaa. Johtamis- ja asiantuntijatyön sekä palvelu- ja myyntityön ilmoituksissa vuorovaikutusosaamista kuvattiin suhteellisen monipuolisesti sekä suorin että epäsuorin kielellisin keinoin. Keskeisin ammattiryhmien välinen eroavaisuus esiintyikin suorittavan työn ilmoituksissa ilmenevissä vuorovaikutusosaamisen kuvaamisen tavoissa. Muihin ammattiryhmiin verrattuna suorittavan työn ilmoituksissa vuorovaikutusosaamisen kuvaaminen oli suorempaa ja yksinkertaistetumpaa: useissa suorittavan työn ilmoituksissa ainoana vuorovaikutukseen liittyvän osaamisen ilmaisuna esiintyi viittaus suomen kieleen osaamiskriteerinä.
Tulosten kriittisen tarkastelun perustella voidaan todeta, että vuorovaikutusosaamista pidetään työelämässä merkittävänä osaamisena, mutta vuorovaikutusosaamisen määritteleminen ja kuvaaminen on haasteellista. Lisäksi näyttäisi siltä, että työnhakijoiden vuorovaikutusosaaminen asettaa hakijat keskenään eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla ja, että suomen kieltä pidetään edellytyksenä suorittavaan työhön työllistymisessä. Vuorovaikutusosaaminen on siis monimerkityksellistä ja keskeistä työelämäosaamista, joka kaipaa kriittistä tarkastelua nyt ja jatkossa.
|
|---|