| Summary: | Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa, jossa he altistuvat päivittäin yritysten ja vaikuttajien tuottamalle elintarvikemainonnalle. Elintarvikemainonnalla viitataan keinoihin, joiden tarkoituksena on lisätä ruoka- tai juomatuotteiden myyntiä. Elintarvikemainontaa kohdistetaan enemmän nuoriin kuin aikuisväestöön, vaikka nuorten tiedetään olevan alttiimpia mainonnalle. Enemmistö sosiaalisessa mediassa mainostetuista elintarvikkeista sisältää runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria, ja voidaankin näin ollen luokitella
epäterveellisiksi. Tällaisten elintarvikkeiden runsas kulutus lisää riskiä muun muassa ylipainoon. Sosiaalisen median vaikuttajien tuottama mainonta on hienovaraisempaa perinteiseen yritysmainontaan verrattuna ja kuluttajat kokevatkin vaikuttajan usein lähestyttävämpänä ja luotettavampana. Tutkimusnäyttöä yksinomaan sosiaalisen median yhteydestä ruokavalintoihin on perinteistä digimediaa vähemmän, mutta aikaisemmat
tutkimukset viittaavat mainonnan olevan yhteydessä epäterveellisiin ruokavalintoihin. Sosiaalisen median mainonnan yhteydestä energiansaantiin on sen sijaan tehty melko vähän havaintoja ja aihetta on tutkittu huomattavasti vähemmän.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, onko sosiaalisen median välityksellä tapahtuva ruoka- ja juomatuotteiden mainonta yhteydessä 10–19- vuotiaiden nuorten ruokavalintoihin epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen osalta ja lisääkö mainonnalle altistuminen energiansaantia nuorilla. Tiedonhaku tehtiin CINAHL ja Medline (Ovid) tietokantoihin, joista katsaukseen valikoitui seitsemän vertaisarvioitua
tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023. Tutkimuksista viisi tarkasteli sosiaalisen median mainonnan yhteyttä ruokavalintoihin ja kaksi energiansaantiin.
Katsauksessa havaittiin merkitsevä yhteys sosiaalisen median elintarvikemainonnalle altistumisen ja epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen välillä. Itseraportoitu mainonnalle altistumisen määrä korreloi suuremman epäterveellisten ruoka- ja juomatuotteiden kulutuksen
kanssa. Vaikuttajamainonnan havaittiin olevan yhteydessä suurempaan energiansaantiin välittömästi altistuksen jälkeen. Yhteys oli ruoka- ja brändispesifinen eikä mainonnan läpinäkyvyydellä havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta energiansaantiin.
Tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimusnäytön kanssa ja vahvistavat käsitystä elintarvikemainonnan roolista nuorten ravitsemuskäyttäytymisessä. Olemassa oleva näyttö, tämä katsaus mukaan lukien, on pääosin poikkileikkausaineistoa, joten johtopäätöksiä kausaliteetista tai pitkän aikavälin vaikutuksista ei voida tehdä. Katsaus vahvistaakin
tutkijoiden esittämiä huomioita pitkittäistutkimusten tarpeesta ja yhteyden suunnan selvittämisestä. Tulosten pohjalta voidaan perusteella tarve sosiaalisen median huomioimiselle terveyden edistämistyössä niin haittojen kuin mahdollisuuksien osalta.
|
|---|