Tekoälyn ja liiketoiminta-analytiikan rooli hankintapäätöksissä

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat kasvavin määrin lisänneet organisaatioiden kilpailupaineita erityisesti hankintatoimessa, jossa kustannustehokkuus ja toimittajien valinta ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Perinteiset manuaaliset hankintaprosessit eivät enää vastaa nykypäivän nopeasti mu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ylitalo, Robert
Muut tekijät: Informaatioteknologian tiedekunta, Faculty of Information Technology, Informaatioteknologia, Information Technology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/100490
Kuvaus
Yhteenveto:Globalisaatio ja digitalisaatio ovat kasvavin määrin lisänneet organisaatioiden kilpailupaineita erityisesti hankintatoimessa, jossa kustannustehokkuus ja toimittajien valinta ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Perinteiset manuaaliset hankintaprosessit eivät enää vastaa nykypäivän nopeasti muuttuvia vaatimuksia, mikä korostaa uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja analytiikan tarvetta. Tämä kandidaatin tutkielma tarkastelee tekoälyn ja liiketoiminta-analytiikan roolia hankintapäätöksissä, erityisesti toimittajavalinnassa ja toimitusketjujen hallinnassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka nämä teknologiat voivat parantaa hankintaprosesseja, päätöksenteon laatua sekä organisaation tehokkuutta ja kilpailukykyä. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa analysoidaan tekoälyn ja liiketoiminta-analytiikan yhdistämistä hankintapäätöksiin käytännön sovellutusten kautta. Pääteemat käsittelevät tekoälyn, liiketoiminta-analytiikan ja monikriteerisen päätöksenteon integraatiota. Erityistä huomiota kiinnitetään datapohjaisten hybridimallien soveltuvuuteen ja hyötyihin hankintapäätöksissä. Näitä konsepteja havainnollistetaan neljän tapausesimerkin avulla, jotka valottavat käytännön toteutuksia eri toimialoilla, kuten öljy- ja kaasuteollisuudessa, sähköajoneuvotuotannossa ja IT-sektorilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoäly ja liiketoiminta-analytiikka voivat merkittävästi kehittää organisaatioiden hankintaprosesseja. Teknologiat voivat edistää toimitusketjujen läpinäkyvyyttä, vähentää riskejä, optimoida toimittajavalintaa ja tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Samalla esiin nousevat haasteet, kuten datan laatu, päätöksenteon selitettävyys ja teknologian omaksuminen, korostavat tarvetta jatkotutkimukselle ja huolelliselle suunnittelulle. Globalization and digitalization have increasingly heightened competitive pressures on organizations, particularly in procurement, where cost efficiency and supplier selection are key strategic objectives. Traditional manual procurement processes no longer meet the rapidly changing demands of today, highlighting the need for new technologies such as artificial intelligence and analytics. This bachelor’s thesis examines the role of artificial intelligence (AI) and business analytics in procurement decision-making, with a particular focus on supplier selection and supply chain management. The objective is to explore how these technologies can enhance procurement processes, improve decision-making quality, and boost organizational efficiency and competitiveness. The study is based on a literature review that analyzes the integration of AI and business analytics into procurement decisions through practical applications. The main themes address the integration of AI, business analytics, and multi-criteria decision-making (MCDM). Special attention is given to the applicability and benefits of data driven hybrid models in procurement decision-making. These concepts are illustrated through four case studies that provide insights into real-world implementations across various industries, including oil and gas, electric vehicle manufacturing, and the IT sector. The findings indicate that AI and business analytics can significantly improve organizational procurement processes. These technologies enhance supply chain transparency, mitigate risks, optimize supplier selection, and support sustainable development goals. However, challenges related to data quality, decision-making explainability, and technology adoption highlight the need for further research and careful implementation planning.