| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakouluikäisten oppilaiden fyysisen väkivallan ilmenemistä, syitä sekä sen vähentämistä eri asiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin
puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastateltavia oli kuusi ja heistä jokainen työskenteli eri työtehtävässä. Asiantutijat koostuivat kasvatusalan työntekijöistä sekä
muista ammattilaisista, jotka ovat osallisena oppilaiden väkivaltatilanteiden selvittelyissä, jatkotoimenpiteissä sekä ennaltaehkäisyssä.
Tutkimus osoitti, että alakouluikäisten fyysinen väkivalta on lisääntynyt.
Yleisimpiä väkivallan muotoja olivat lyöminen ja potkiminen. Syynä väkivaltaiselle käyttäytymiselle pidettiin oppilaan yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten neuropsykologisia piirteitä, lääketieteellisiä diagnooseja sekä puutteellisia tunnetaitoja. Asiantuntijat nimesivät väkivaltaan puuttumisen keinoiksi muun muassa
rangaistukset, koulun oppilashuollon, lastensuojeluilmoitukset ja kasvatuskeskustelut. Asiantuntijat pitivät moniammatillista yhteistyötä sekä pedagogisia
keinoja tärkeänä ennaltaehkäisevänä tekijänä. Lisäksi nähtiin, että lasten tunneja vuorovaikutustaitoja kehittämällä voitaisiin ennaltaehkäistä väkivaltaisuutta.
Tutkimus antaa tärkeää tietoa kasvavasta ja ajankohtaisesta ilmiöstä. Syyt
lasten väkivaltaiselle käytökselle ovat moninaisia, mutta myös sen puuttumis- ja
ennaltaehkäisytyössä on parantamisen varaa. Ensisijaisesti tulisi parantaa eri ammattilaisten välistä yhteistyötä ja kouluihin lisätä tunne- ja vuorovaikutustaitojen
opetusta.
|
|---|