| Yhteenveto: | Motivationaaliset tilat, jotka ohjaavat, miten havainnoimme ympäristöämme ja miten reagoimme erilaisiin ärsykkeisiin, ovat keskeisessä roolissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Masentuneet ja ahdistuneet yksilöt voivat kokea siinä erityisiä haasteita, jotka vakavimmissa tapauksissa voivat johtaa syrjäytymiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli (1) selvittää erilaisten kasvoilmeiden vaikutusta havaitsevan henkilön motivationaalisiin tiloihin sekä (2) tarkastella, vaikuttavatko masennukseen ja ahdistukseen liitetyt negatiiviset kognitiiviset vinoumat näihin tiloihin. Näitä tiloja mitattiin aivojen suhteellisen vasemmanpuoleisen frontaalialueen alfa-asymmetrialla (eng. rLFA) EEG-signaaleista, mitkä ilmaisevat aivoissa lähestymis- (positiivinen rLFA) tai välttämismotivaatiotiloja (negatiivinen rLFA). rLFA kuvastaa vakaita motivationaalisia taipumuksia, mutta vaihtelee dynaamisesti vasteena erilaisiin ärsykkeisiin. Aiempien tutkimusten mukaan vihaiset kasvot lisäävät havainnoitsijan lähestymismotivaatiota, kun taas surullisten kasvojen katsominen heikentää sitä, neutraalien kasvojen toimiessa vertailuärsykkeinä. Tämä tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopistossa osana Monet kasvot -projektia. Siihen osallistui 21 henkilöä (16 naista), joilta arvioitiin masennus- ja ahdistusoireilua DASS-42-kyselymittarilla. Toisin kuin aiemmissa valokuvia ja videoita käyttäneissä tutkimuksissa, tässä tutkimuksessa käytettiin elävää vihaisia, surullisia ja neutraaleja ilmeitä esittävää mallia luonnollisessa ympäristössä.
Korrelaatioanalyysi osoitti vahvan positiivisen lineaarisen yhteyden kaikkien kolmen kasvonilmeen välillä. Yksisuuntainen t-testi ja toistomittausten varianssianalyysi eivät kuitenkaan osoittaneet merkitseviä eroja rLFA-arvoissa verrattuna nollatasoon tai ilmeiden välillä. Näin ollen vihaisten kasvojen oletettua lähestymismotivaatiota vahvistavaa tai surullisten kasvojen heikentävää vaikutusta ei havaittu. Lisäksi rLFA:n ja piirreahdistuneisuuden tai masennuksen oireiden välillä ei havaittu merkitsevää korrelaatiota. Tämä uraauurtava tutkimus korostaa tarvetta lisätutkimuksille, joissa käytetään elävää kasvomallia, jotta kasvojen ilmeiden havaitsemisen motivaatioon liittyvät mekanismit sekä masennukseen ja ahdistukseen liittyvät aivojen biomarkkerit tulisivat paremmin ymmärretyiksi.
Motivational states that influence our perception of environment and our responses to differently oriented stimuli play a crucial role in social communication. Challenges in this area can be exacerbated in individuals with depression and anxiety, potentially leading to social exclusion in severe cases. The purpose of this study was to examine (1) the influence of different facial expressions on the perceiver’s motivational states and (2) whether negative cognitive biases associated with depression and anxiety affect these states. These states were measured using brain’s relative left frontal alpha asymmetry (rLFA) in electroencephalography (EEG) signals, a marker of approach (positive rLFA) or withdrawal (negative rLFA) motivation in brain. While rLFA reflects stable motivational tendencies, it also varies dynamically in response to stimuli. Prior research suggests that viewing angry faces enhances approach motivation, while viewing sad faces reduces it, with neutral faces serving as a baseline. This study, conducted at the University of Jyväskylä as part of the Multiface project, involved 21 participants (16 female) assessed for depression and trait anxiety symptoms using the DASS-42 -questionnaire. Unlike earlier research relying on photographs or videos, this study employed a live model to present angry, sad, and neutral expressions in a naturalistic setting.
A correlation analysis revealed a strong positive linear relationship across the three facial expressions. However, neither a one-sample t-test nor a repeated-measures analysis of variance showed significant differences in rLFA from zero or among expressions. As a result, the expected approach-inducing effect of angry faces and the approach-reducing effect of sad fac-es were not observed. Additionally, no significant correlation was found between rLFA and symptoms of trait anxiety or depression. This pioneering study underscores the need for further neuroimaging research using live human faces to better understand the motivational mechanisms underlying facial expression perception and related biomarkers in depression and anxiety.
|
|---|