| Yhteenveto: | Tutkimukseni kohteena on suomea toisena kielenään puhuvien hoiva-alan ja logistiikka-alan opiskelijoiden osallistuminen ammatillisen koulutuksen vuorovaikutustilanteissa heidän rakentaessaan ammatillista kieltä ja ammatillisia taitoja samaan aikaan. Ammatillisen kielen riittävä osaaminen on tärkeä tavoite maahanmuuttaneiden työllistymisen, suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimukseni on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (Suomen Akatemia 2019–2023). Tutkimuskysymykseni ovat 1: Millaisiin tarjoumiin tai tukeen opettajan opetuspuheessa opiskelijat tarttuvat tai tukeutuvat? 2) Miten ja mihin opiskelijat käyttävät ammatillista kieltä opetustilanteessa?
Tutkimukseni sijoittuu sosiokulttuurisen (Lev Vygotsky), ekologisen (van Lier 2000, 2004) ja dialogisen (Per Linell 1998) kielenoppimisen viitekehykseen. Kielenoppiminen tapahtuu yhdessä toisten kanssa toiminnassa ja dialogissa oppimisympäristöissä, joiden tarjoamiin oppimisen mahdollisuuksiin eli affordansseihin opiskelijat tarttuvat omien tarpeidensa ja kykyjensä mukaan. Aineistoni on kerätty etnografisesti ja se sisältää ääni- ja videotallenteita, jotka analysoin Linellin (1998) episodianalyysilla.
Analyysissa tulee näkyväksi opiskelijoiden toimijuus ja osallistuminen vuorovaikutustilanteissa. Toiminnasta emergoituu puhetta ja opiskelijat harjoittelevat sanoittamaan ammatillisia toimintoja, toistavat ammatillisia sanoja, kertovat kokemuksistaan ja varmistavat oppimistaan. Tutkimustulokset vahvistavat, että on syytä painottaa vuorovaikutteista ja toiminnallista pedagogiikkaa, varmistaa jokaisen opiskelijan osallistuminen vuorovaikutukseen ja löytää tilaa näille toiminnoille ammatillisten opintojen aikana. Tutkimuksia uusien pedagogisten menetelmien löytämiseksi tulisi jatkaa. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe voisi olla materiaalisen ympäristön rooli kielenkäytössä, kielenoppimisessa ja kielikoulutuksessa.
|
|---|