| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien ja rehtorien näkemyksiä inkluusiota kohtaan ja erityisesti sitä onko opettajien näkemykset yhteydessä oman koulun rehtoreiden näkemyksiin. Lisäksi selvitettiin, vaikuttaako asenteiden yhdenmukaisuuteen se, miten opettajat kokevat oman koulunsa johtajuuden toimivan.
Aineistona hyödynnettiin Prokoulu-tutkimusaineistoa, kyseinen aineisto on kerätty vuosina 2013–2014, kvantitatiivisella tutkimustavalla. Aineisto kerättiin Itä-Suomen kouluista. Kyselyyn osallistui useita kouluja, mutta oman tutkimukseni aineisto pohjautuu 31 koulun vastauksiin. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta on nähtävissä, että koulutasolla rehtorien asenteet eivät ohjaa opettajien inkluusioasenteita, mutta yksilötasolla on havaittavissa heikko merkityksellinen korrelaatio. Lisäksi koetun johtajuuden merkitys näkyi sekä koulu-, että yksilötasolla merkittävänä, joskin kohtalaisena negatiivisena korrelaationa. Kokonaisuudessaan aineistoon vastanneita rehtoreita oli (N=40) ja opettajia (N=494).
Aineisto tulkittiin Spearmanin korrelaatioanalyysilla ja tuloksia voidaan pitää luotettavina. On kuitenkin tarpeen tehdä jatkotutkimuksia, sillä inkluusio on nyt ollut ohjaavana koulutus mallina pidempään kuin silloin kun aineisto kerättiin. Lisäksi tutkimusalueen laajentaminen Itä-Suomesta ympäri maan olisi tarpeellista.
Näiden tulosten pohjalta toivoisin myös tarkempaa analysointia siitä mihin inkluusion toimivuuden osalta olisi kohdistettava resursseja. Yleisesti tulokset tukivat sitä, että hyväksi koettu johtajuus vaikuttaa siihen, kuinka koulun johdon mielipidettä seurataan. Tämän perusteella olisi siis panostettava siihen, että rehtoreiden näkemykset olisivat inkluusion osalta positiiviset ja sen lisäksi johtajakoulutuksesta olisi kentälle saatava rehtoreita, jotka osaavat johtamisen niin, että heidän johtajuuteensa ollaan tyytyväisiä.
|
|---|