| Summary: | Plosila, E. 2025. Effects of individualized physical activity counseling on body composition and physical activity levels. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Exercise Medicine, 55 pp.
Insufficient physical activity is a concerning societal issue and increasing physical activity permanently and independently is often challenging. For this reason, physical activity counseling has been developed to provide individualized support to achieve these goals. According to studies, physical activity counseling can encourage individuals to engage in regular exercise. Many municipalities have recognized its benefits, and the number of municipalities offering physical activity counseling is growing. However, there is still limited scientific research on the effectiveness of Finnish physical activity counseling. The purpose of this study was to investigate the effects of approximately one year of individualized physical activity counseling on body composition and physical activity levels in 23–65-year-old adults with low physical activity. The results were also analyzed between those who successfully increased their physical activity and those who did not. Additionally, the relationship between changes in physical activity and changes in body composition was examined.
The data for this study was collected from the electronic client information systems used by Eloisa's lifestyle counseling within the South Savo Wellbeing Services County.The individualized physical activity counseling process lasted on average 13 months and consisted of initial and final visits, along with regularly scheduled follow-up meetings in between. The study sample included clients who had completed both the initial and final measurements, ensuring that all variables examined in the study were fully recorded in the electronic systems (n=15). Body composition was measured using the Tanita MC 980 MA device, and data on weekly physical activity were based on the clients' self-reported estimates.
During the physical activity counseling, the participants' weight decreased by 3.3% (p<0.05), body fat decreased by 6.8% (p<0.05), muscle mass decreased by 1.1% (p=0.149), body fat percentage decreased by 3.8% (p<0.05), and visceral fat value decreased by 5.7% (p=0.085). 67% of the participants succeeded in increasing their regular physical activity. Physical activity increased by an average of 44.3% (p<0.05). The change in physical activity was found to have a statistically significant negative correlation with changes in body fat (p<0.05), muscle mass (p<0.01), and weight (p<0.05). Although the differences in body composition between the groups that increased physical activity and those that did not were clear, no statistically significant differences in body composition changes were observed between the groups. In the group that increased physical activity, the changes were in the same direction as the entire sample, but more pronounced. In the group that did not increase physical activity, body composition improved across all variables, but the observed changes were very modest.
Individualized physical activity counseling lasting about a year can positively impact regular physical activity levels and body composition. The effectiveness of physical activity counseling can be improved by targeting it more precisely. Future research is needed with larger sample sizes and more comprehensive measures of effectiveness to confirm the significance of physical activity counseling. Additionally, future studies should collect more detailed information on physical activity levels and consider the impact of dietary changes on the results.
Key words: physical activity counseling, body composition, increasing physical activity
Plosila, E. 2025. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikutukset kehon koostumukseen ja liikunnan määrään. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 55 s.
Liian vähäinen liikunta on huolestuttava yhteiskunnallinen ilmiö ja liikunnan lisääminen pysyvästi sekä omatoimisesti on usein haastavaa. Tämän vuoksi on kehitetty liikuntaneuvonta, joka tarjoaa yksilöllistä tukea tavoitteisiin. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan kannustaa yksilöitä säännölliseen liikuntaan. Monet kunnat ovat tunnistaneet sen hyödyt, ja liikuntaneuvontaa tarjoavien kuntien määrä kasvaa jatkuvasti. Silti tieteellisiä tutkimuksia suomalaisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta on vasta vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia yksilöllisellä noin vuoden kestävällä liikuntaneuvonnalla on kehon koostumukseen ja liikunnan määrään 23–65-vuotiailla vähän liikkuvilla aikuisilla. Tuloksia analysoitiin myös liikuntaa todellisuudessa lisänneiden ja liikuntaa lisäämättömien välillä. Lisäksi tarkasteltiin liikunnan määrän muutoksen yhteyttä kehon koostumuksen muutoksiin.
Tutkielman aineisto kerättiin Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan elintapaohjauksen käyttämistä sähköisistä asiakastietojärjestelmistä. Yksilöllinen liikuntaneuvonta oli keskimäärin 13 kk kestävä prosessi, joka koostui alku- ja loppukäyntien lisäksi niiden välissä säännöllisesti järjestettävistä tapaamisista. Tutkielman aineistoon sisällytettiin asiakkaat, jotka olivat suorittaneet sekä alku- että loppumittaukset siten, että kaikki tutkielmassa tarkastellut muuttujat olivat kirjattuna täydellisesti sähköisiin järjestelmiin (n=15). Kehon koostumusta mitattiin Tanita MC 980 MA -laitteella ja tiedot viikoittaisesta liikunnan määrästä perustuvat asiakkaiden suullisiin arvioihin.
Liikuntaneuvonnan aikana osallistujien paino laski 3,3 % (p<0,05), rasvamassan määrä väheni 6,8 % (p<0,05), lihasmassan määrä väheni 1,1 % (p=0,149), rasvaprosentti laski 3,8 % (p<0,05) ja viskeraalirasvan arvo väheni 5,7 % (p=0,085). Osallistujista 67 % onnistui kasvattamaan säännöllistä liikunnan määrää. Liikunnan määrä kasvoi keskimäärin 44,3 % (p<0,05). Liikunnan määrän muutoksella havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä negatiivinen korrelaatio rasvamassan (p<0,05), lihasmassan (p<0,01) ja painon (p<0,05) muutoksiin. Vaikka erot kehon koostumuksessa liikuntaa lisänneiden ja lisäämättömien ryhmien välillä olivat selkeitä, ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja kehon koostumuksen muutosten osalta. Liikuntaa lisänneiden ryhmässä muutokset olivat koko aineiston kanssa saman suuntaisia, mutta selkeämpiä. Liikuntaa lisäämättömien ryhmässä kehon koostumus parani kaikkien muuttujien osalta, mutta havaitut muutokset olivat hyvin maltillisia.
Noin vuoden kestoisella yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti säännölliseen liikunnan määrään sekä kehon koostumukseen. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta voidaan parantaa tarkemmalla sen kohdentamisella. Jatkossa tarvitaan tutkimuksia suuremmalla otoskoolla sekä monipuolisemmalla vaikuttavuuden mittaamisella liikuntaneuvonnan merkityksen varmistamiseksi. Lisäksi jatkossa tulisi kerätä tarkempia tietoja liikunta-aktiivisuudesta ja huomioida ruokavalion muutosten vaikutukset tuloksiin.
Asiasanat: liikuntaneuvonta, liikunnan lisääminen, kehonkoostumus, elintapaneuvonta
|
|---|