| Summary: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Siiri Enorannan nuortenkirjan Maailmantyttäret (2022) päähenkilöiden affektiivisuutta kohdistuen Maailmankodin miljöön luontoon. Tutkielman teoreettinen viitekehys sekä sen sisältämistä teorioista ja suuntauksista sovelletut tulkintamenevät muodostuvat
materiaalisesta ekokritiikistä, Gilles Deleuzen affektiteoriasta ja Silvan Tomkinsin affektiteoriasta sekä affektiivisesta kirjallisuudentutkimuksesta. Tutkielman metodina on kontekstuaalinen lähiluku. Metodi on mahdollistanut intensiivisen tulkinnan kertomuksen ekokriittisistä ja affektiivisista ominaisuuksista.
Nykykirjallisuudessa luontoteemojen avulla herätellään kysymyksiä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta sekä luontokäsityksistä. Materiaalinen ekokritiikki kohtaa kaiken aineellisen, niin inhimillisen kuin ei-inhimillisen, todellisuutta luovana toimijuutena. Toimijuudet vaikuttavat toisiinsa ja luovat aineellisia narratiiveja. Maailmantyttärien materiaalinen, ekokriittinen analysointi vahvistaa käsitystä luonnosta ja ihmisestä toisilleen rinnakkaisina toimijuuksina, jotka yhdessä luovat kaikkeutta ja aineellista todellisuutta. Affektiivinen lähestymistapa syventää ekokriittistä tarkastelua, sillä se mahdollistaa analysoinnin päähenkilöiden suhtautumisesta ja reagoinnista Maailmankodin luontoa kohtaan.
Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten Maailmankodin luonnon ei-inhimilliset ominaisuudet synnyttävät päähenkilöiden affekteja? 2) Millaisia affekteja päähenkilöt kokevat Maailmankodin luonnon ei-inhimillisiin ominaisuuksiin kohdistuen?
Analysoidut affektit kohdistuvat suruun, hämmästykseen, kyynisyyteen, toivoon, tahtoon ja kiihtymykseen. Luonnon ominaisuuksien ulkomuoto, kosketus ja toiminta sulauttavat luonnon ja päähenkilöt yhteen osaksi fyysistä todellisuutta ja kaikkeutta. Maailmankodin luonnon ominaisuudet sisältävät myös narratiiveja kertomuksen ihmislajin historiasta ja Romahduksesta sekä ihmisen luontokäsityksistä.
|
|---|