| Yhteenveto: | Elinympäristömallinnuksen avulla pyritään ennustamaan eliöille soveltuvia elinympäristöjä lajille tärkeiden elinympäristömuuttujien avulla. Mallinnuksen tuloksia voidaan käyttää muun muassa lajien suojelutarpeiden kartoitukseen. Tässä työssä pyrittiin luomaan elinympäristömalli kanahaukalle, joka on paitsi metsäympäristöjen muutoksen vuoksi harventunut ja silmälläpidettävä laji Suomessa, myös esiintyy alueilla, jotka ovat usein arvokkaita elinympäristöjä myös muille harventuneille vanhojen metsien lajeille. Tässä tutkielmassa tutkittiin, minkälaiset metsän rakennetta kuvaavat tekijät tai maaston ominaisuudet ovat ominaisia kanahaukan pesäpaikoille ja pysyvätkö nämä tekijät samoina Suomen laajuisella alueella, vai onko pesäpaikan valintaan vaikuttavissa tekijöissä maantieteellistä vaihtelua. Lisäksi tutkittiin, voidaanko maksimientropiamallinnuksella luoda näihin ympäristömuuttujiin perustuen hyvin ennustava elinympäristömalli koko Suomen alueelle. Lisäksi selvitettiin, eroaako boosted regression trees -menetelmällä muodostettu malli maksimientropiamallinnuksen tuloksesta. Kanahaukan pesäpaikoilla tärkeimpiä selittäviä tekijöitä olivat ennakko-oletusten mukaisesti vanhalle metsälle, etenkin kuusimetsälle, tyypilliset piirteet, kuten suuri kuusen ja puuston yhteistilavuus. Mallin muodostamisessa käytettyjen pesähavaintojen keskittyminen Etelä-Suomeen sekä metsän rakennetta kuvaavien muuttujien keskiarvojen aleneminen pohjoisempaan mentäessä kuitenkin heikensivät mallin ennustavuutta pohjoisimmassa Suomessa. Boosted regression trees -menetelmällä saadut tulokset mukailivat vanhalle metsälle ominaisten muuttujien tärkeyttä kanahaukan pesäpaikoilla. Maksimientropiamallinnuksella tuotetun elinympäristömallin ennustavuus oli yleisesti ottaen hyvä, ja voidaan ajatella menetelmän sopivan kanahaukan pesäpaikkojen ennustamiseen sekä arvokkaiden vanhojen metsäalueiden tunnistamiseen myös valtakunnallisella tasolla.
|
|---|