| Yhteenveto: | Kaarakainen, E. 2024. Kuukautiskierron häiriöiden esiintyvyys ja hormonaalisen ehkäisyn käyttö Suomessa pelaavilla eliittitason naisjalkapalloilijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 59 s., 2 liitettä.
Jalkapallo on yksi maailman harrastetuimmista ja seuratuimmista urheilulajeista. Viime vuosina myös naisurheilijoiden määrä sekä kiinnostus naisten jalkapalloa kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi. Naisilla kuukautiskierto on olennainen osa normaalia elimistön toimintaa. Naisurheilijat ovat kuitenkin alttiita kuukautiskierron häiriöille. Kuukautiskiertoon liittyvät oireet ja vaihtelevat hormonitasot voivat myös haitata urheilijoiden terveyttä ja suorituskykyä. Kuukautishäiriöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, jotta mahdollisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haitallisia seurauksia voidaan ennaltaehkäistä ajoissa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää kuukautiskierron häiriöiden ja hormonaalisten valmisteiden käytön esiintyvyyttä Suomessa pelaavien eliittitason naisjalkapalloilijoiden keskuudessa. Lisäksi toissijaisina muuttujina tutkittiin kuukautiskierron häiriöiden yhteyttä harjoitteluaktiivisuuteen sekä pelattujen pelien määrään. Tutkimuksessa käytetty aineisto oli osa UKK-instituutin ja Tampereen Urheilulääkäriaseman toteuttamaa Jalkapalloilijoiden terveystutkimusta. Tämän tutkielman aineisto koostui 209 naisjalkapalloilijan vastauksista koskien yksilöllistä kuukautiskiertoa, hormonaalisten valmisteiden käyttöä sekä harjoittelun ja otteluiden määrää. Kyseisiä tietoja kerättiin kyselylomakkeella vuosina 2022 ja 2023. Aineiston analysointimenetelminä käytettiin pääasiassa frekvenssijakoa sekä binääristä logistista regressioanalyysiä.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana epidemiologisena poikkileikkaustutkimuksena. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että kuukautiskierron häiriöitä esiintyy myös jalkapalloilijoiden keskuudessa. Aikaisempaan tutkittuun tietoon verraten kuukautiskierron häiriöiden esiintyvyys jäi kuitenkin pieneksi. Tämän tutkimuksen mukaan myös hormonaalisen ehkäisyn käyttö jalkapalloilijoiden keskuudessa on varsin yleistä, mikä on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Sen sijaan kuukautiskierron häiriöiden yhteys sekä harjoituskertojen määrään että pelattujen otteluiden määrään oli hyvin heikko. Tämän tutkimuksen perusteella urheilun intensiteetin yhteys kuukautiskierron häiriöihin ei ole yksinään kliinisesti kovin merkittävä. Tutkimus antoi uutta tietoa ainutkertaisesta eliittitason naisjalkapalloilijoista koostuvasta tutkimusjoukosta keskittyen yhteen lajiin eli jalkapalloon.
Asiasanat: kuukautiskierto, hyvinvointi, naisurheilija, suorituskyky, jalkapallo
Kaarakainen, E. 2024. Prevalence of menstrual dysfunction and hormonal contraceptive use among female football players in Finland. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports and Exercise Medicine, 59 pp., 2 appendices.
Football is one of the most practiced and watched sports in the world. In recent years, the number of female athletes and interest in women’s football have increased significantly. For women, the menstrual cycle is an essential part of normal bodily functions. However, female athletes are susceptible to menstrual cycle disorders. Symptoms related to menstrual cycle and fluctuating hormone levels can also negatively affect athletes’ health and performance. Recognizing and addressing menstrual disorders is important to prevent potential harmful consequences to health and wellbeing in a timely manner.
The aim of this master’s thesis was to investigate the prevalence of menstrual cycle disorders and the use of contraceptives among elite-level female football players in Finland. Additionally, as secondary variables, the study examined the relationship between menstrual cycle disorders and training activity, as well as the number of matches played. The data used in the study was part of the Footballer’s Health Study conducted by the UKK Institute and Tampere Research Center of Sports Medicine. This thesis included 209 female football players, and the data consisted of their responses regarding individual menstrual cycles, the use of hormonal contraceptives and the amount of training and played matches. This data was collected using a questionnaire. The main methods of data analysis were frequency distribution and binary logistic regression analysis.
The thesis was conducted as a descriptive epidemiological cross-sectional study. The results of the thesis suggest that menstrual cycle disorders also occur among football players. However, compared to previous research, the prevalence of menstrual cycle disorders was relatively low. According to this study, the use of hormonal contraception among football players is quite common, which is consistent with previous research. In contrast, the association between menstrual disorders and both the number of training sessions and the number of matches played was very weak. Based on this study, the relationship between the intensity of sports and menstrual cycle disorders does not appear to be clinically significant. The study provided new insights into a unique sample of elite-level female football players, focusing on a single sport, football.
Key words: menstrual cycle, wellbeing, female athlete, performance, football
|
|---|