| Summary: | Psykiatriassa on kasvava tarve laajentaa tutkimussuuntausta oirekeskeisistä satunnaistetuista kontrollikokeista kohti mielenterveyspalveluiden käyttäjien tarpeita ja näkökulmia huomioivaa tutkimusta. Tutkielmamme on osa laajempaa entisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toteutettua PSILEAPS-kyselytutkimushanketta (a Participatory Survey to Investigate the Long-term Effectiveness of Adult Psychiatric Services). Tutkimuksessa mielenterveyspalveluiden käyttäjiltä, heidän läheisiltään ja hoidosta vastaavilta työntekijöiltä kysyttiin, mistä he arvioivat palvelutarpeen johtuvan ja mitkä asiat ovat hoidossa auttaneet tai voisivat auttaa. Eksploratiivisen osatutkimuksemme tavoitteena on tuottaa tietoa, mitkä hoitotavat ja -menetelmät asiakkaat kokevat auttaviksi, sekä mitkä tekijät heidän näkökulmastaan vaikuttavat voinnissa tapahtuviin muutoksiin. Tutkimamme kyselyaineisto kerättiin 85 osallistujalta Tornion ja Kemin psykiatrian poliklinikoilla vuonna 2022.
Tarkastelimme hoidossa auttavia tapoja ja menetelmiä kuvailevin tilastollisin menetelmin. Asiakkaat arvioivat hyötyvänsä eniten hoidon jatkuvuudesta ja hoitotapaamisista. Analysoimme aineistolähtöisen määrällisen sisällönanalyysin avulla avokysymyksiä vointia kohentavista sekä heikentävistä tekijöistä. Asiakkaat toivat vastauksissaan esille eniten sosiaalista ulottuvuutta ja hoidollisia tekijöitä voinnin kohentumiseen vaikuttavina tekijöinä. Vointia heikentävistä tekijöistä asiakkaat toivat esille eniten terveydellisiä sekä elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä.
Vointia kohentavien ja heikentävien tekijöiden yhteyksiä asiakkaiden demografisiin ja kliinisiin taustatekijöihin tarkastelimme ristiintaulukoinnein Pearsonin khii toiseen -testin ja Fisherin tarkan testin avulla. Psyykenlääkehoitoa saaneet asiakkaat mainitsivat muita useammin hoidollisia tekijöitä vointiaan kohentavina. Psykiatrista sairaalahoitoa saaneet asiakkaat mainitsivat muita useammin palautumiseen liittyviä tekijöitä ja muita harvemmin sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä tekijöitä vointiaan kohentavina. 30- vuotiaat ja nuoremmat mainitsivat muita useammin sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä tekijöitä vointiaan kohentavina. Yli 30-vuotiaat mainitsivat muita useammin elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä vointiaan heikentävinä. Parisuhteessa olevat asiakkaat mainitsivat muita harvemmin elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä vointiaan heikentävinä. Muita tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei havaittu.
Tutkimustuloksemme puoltavat asiakkaan yksilöllisen kontekstin ja tarpeenmukaisuuden huomiointia sekä psykiatrisessa tutkimuksessa että käytännön mielenterveyshoidossa. Muodostimme eksploratiivisen tutkimuksemme pohjalta hypoteesin:
Mielenterveyspalveluissa tarkasti ennalta määriteltyjen hoitomenetelmien käyttäminen asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioinnin ja hoidon jatkuvuuden kustannuksella eivät paranna hoidon koettua vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. Hypoteesia tulee jatkossa testata konfirmatorisella tutkimusasetelmalla.
There is a growing need in psychiatry to broaden research focus from symptom-based randomized controlled trials to studying the actual needs and views of mental health service users. This master’s thesis is part of a larger research project, a Participatory Survey to Investigate the Long-term Effectiveness of Adult Psychiatric Services (PSILEAPS), conducted in the Finnish Western Lapland catchment area. Mental health service users, their care providers and their social network members were asked for their views on why mental health services have been needed and what factors help or could help in the treatment. Our sub-study aims to explore service users' views on helpful treatment methods and approaches as well as factors that improve and weaken their wellbeing. The survey data from 85 participants was collected at the psychiatric outpatient clinics in Tornio and Kemi during the year 2022.
We examined service users' views on helpful treatment methods and approaches using descriptive statistical analyses. Service users ranked continuity of care and therapeutic meetings as the most helpful. We examined service users' views on factors that improve and weaken their wellbeing using data-driven quantitative content analysis. Factors related to social dimension and received care were mentioned most frequently as wellbeing improving, while factors related to health and life situation were mentioned most frequently as wellbeing weakening.
We used Pearson’s Chi-Square Test and Fisher’s Exact Test to examine the associations between these factors and service users’ demographic and clinical background variables. Service users who had received psychopharmacological care more frequently mentioned care related factors as improving their wellbeing. Those who had received psychiatric inpatient care more frequently mentioned factors related to recovery and social factors less frequently as improving their wellbeing. Service users aged 30 and younger more often mentioned social factors as improving their wellbeing. Those over the age of 30 more often mentioned factors related to life situation as weakening their wellbeing. Service users in a relationship less frequently mentioned factors related to life situation as weakening their wellbeing. No other statistically significant associations were found.
Our findings suggest that psychiatric research and practice should place greater emphasis on individual contexts and need-adapted treatment. Based on our exploratory study, we formed the following hypothesis: The use of strictly predefined treatment methods at the expense of considering the service user’s individual context and continuity of care does not improve the perceived effectiveness of treatment in the long term. However, this hypothesis should be assessed with a confirmatory research design.
|
|---|