| Summary: | Käsittelen tutkimuksessani jälkikoloniaalisen The God of Small Things -romaanin zoomorfisia
piirteitä, jotka kohdistuvat kastittomaan Velutha-henkilöhahmoon. Intian kastittomat kuuluvat
leimattuun identiteettikategoriaan, jotka ovat asemaltaan kastijärjestelmän sorretuin ihmisryhmä.
Romaania on tutkittu monesta eri näkökulmasta, mutta eläimellisyyden kuvausten analysointi on
jäänyt huomattavasti vähemmälle. Tarkoituksenani onkin täydentää aiempaa tutkimusta
tarjoamalla sen rinnalle tuore näkökulma.
Hyödynnän tarkastelussani jälkikoloniaalisen teorian lisäksi kirjallisuudentutkimusta.
Metodikseni valitsin diskurssianalyysin ottaen vaikutteita erityisesti kriittisen diskurssianalyysin
tutkimusperinteestä, joka keskittyy valtasuhteiden tarkasteluun.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöhahmoa epäinhimillistetään etenkin
vertaamalla häntä koiraan tavalla, joka on yhteydessä hänen kastittomuuteensa ja traagiseen
kohtaloonsa. Hahmoa kuvataan teoksen loppupuolella myös susivertauksin, minkä rinnastan
Viidakkokirjan zoomorfisiin elementteihin. Molemmilla eläimillä on Intian kulttuurissa, sekä
laajemmin maailmalla, positiivisia ja negatiivisia konnotaatioita. Hindulaisuuden eepoksissa
koirilla on yhteys saastuneisuuteen ja toisaalta jumaluuteen.
|
|---|