| description |
Yhä useampi aikuinen ei liiku terveyden kannalta riittävästi ja liikkumattomuudella on vaikutuksia niin työikäisten terveyteen, työkykyyn, kansanterveyteen kuin yhteiskunnan talouteenkin. Työaikalain yleistyöajan mukainen säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, joten kokoaikaisesti työskentelevät viettävät suuren osan ajastaan töissä. Ajan puute ja kokemus liiallisesta väsymyksestä ovatkin tutkimuksissa olleet työikäisillä yleisimpiä koettuja esteitä vapaa-ajan liikunnan harrastamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko viikoittainen työaika yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja onko tämä yhteys mahdollisesti erilainen miehillä ja naisilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää vaikuttavatko koulutustaso tai koettu terveys mahdollisina sekoittavina tekijöinä tähän yhteyteen.
Tämän poikkileikkaustutkimuksen nuoret 32–38-vuotiaat työssäkäyvät tutkittavat (n = 2231, 49,5 % naisia) ovat osallistuneet Nuorten Kaksosten Terveystutkimus -pitkittäistutkimuksen viidenteen vaiheeseen. Aineisto koostuu Suomessa asuvista kaksosista, jotka ovat vastanneet 2010–2012 kerättyyn terveyskäyttäytymistä ja sairauksien taustatekijöitä kartoittavaan internet-kyselyyn. Tämän tutkimuksen analyysiin sisällytettiin tutkittavista kaikki ansiotyössä olevat, vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevät, joille saatiin laskettua kyselyyn pohjautuva vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kuvaava MET-indeksi (metabolinen ekvivalentti). Viikoittaista työaikaa tarkasteltiin neljässä työaikaluokassa (30–34 t/vk, 35–40 t/vk [referenssiryhmä], 41–48 t/vk, ≥ 49 t/vk). Viikoittaisen työajan yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen tutkittiin lineaarisella regressiomallinnuksella huomioiden koulutustason tai koetun terveyden lisäksi BMI:n (kehon painoindeksi), tupakoinnin ja alkoholinkulutuksen vaikutus.
Miehistä 10,3 prosenttia ja naisista 6,2 prosenttia työskenteli 41–48 tuntia viikossa. 49 tuntia tai enemmän viikossa työskenteli miehistä 12,5 prosenttia ja naisista 4,3 prosenttia. Miehillä lievä ylityö (41–48 t/vk) ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen (standardoitu β -0,002, p = 0,892). Sen sijaan miehillä runsas ylityö (≥ 49 t/vk) oli yhteydessä pienempään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen verrattuna normaalityöaikaa (35–40 t/vk) tekeviin, riippumatta elämäntapatekijöiden vaikutuksesta (β = -0,063, p = 0,039). Koulutustason tai koetun terveyden vaikutuksen huomioimisella ei ollut vaikutusta yhteyteen. Naisilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä viikoittaisen työajan ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden välillä.
Tämän tutkielman tulosten mukaan miehet tekevät yleisemmin ylitöitä ja viikoittainen runsaiden ylitöiden tekeminen näyttää olevan yhteydessä vähäisempään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ainoastaan miehillä. Miesten ja naisten välinen ero ylitöiden tekemisen yleisyydessä tulisi ottaa huomioon työikäisten terveyden edistämisessä. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta laajemmin työikäisillä sekä ilmiön syy-seuraussuhteista. Jatkossa olisi mielenkiintoista ottaa huomioon myös muita vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen sekä viikoittaiseen työaikaan vaikuttavia tekijöitä.
An increasing number of adults are not physically active enough for health benefits. Physical inactivity has an impact on the health of working-age people, their ability to work, public health, and on the economy of society. Regular working hours under the General Working Hours Act are a maximum of eight hours a day and 40 hours a week, meaning that full-time workers spend most of their time at work. Lack of time and the experience of being too tired have been the most commonly perceived barriers to leisure-time physical activity among working-age people. The aim of this thesis was to investigate whether weekly working hours are associated with leisure-time physical activity levels, and whether the relationship may be different between men and women. In addition, the aim was to explore whether educational attainment or perceived health, considered as possible confounding factors, affect this association.
In this cross-sectional thesis, young working participants aged 32–38 (n = 2231, 49.5 % women) have taken part in the fifth phase of the Young Twins Health Survey, a longitudinal study of young twins living in Finland. They have responded to an internet-based survey on health behaviour and determinants of disease collected in 2010–2012. The analysis of this thesis included all employed subjects working at least 30 hours per week, for whom a survey-based MET index (Metabolic Equivalent) of leisure-time physical activity could be calculated. Weekly working time was examined in four categories (30–34 h/week, 35–40 h/week [reference group], 41–48 h/week, ≥ 49 h/week). The association of weekly working time with leisure-time physical activity was examined using linear regression modelling, considering educational level, perceived health, and the effect of BMI (Body Mass Index), smoking, and alcohol consumption.
10.3 percent of men and 6.2 percent of women worked 41–48 hours a week. 12.5 percent of men and 4.3 percent of women worked 49 hours or more per week. For men, light overtime (41–48 h/week) was not statistically significantly associated with leisure-time physical activity (standardised β -0,002, p = 0,892). For men, extensive overtime (≥ 49 h/week) was associated with lower leisure-time physical activity compared to those working regular hours (35–40 h/week), regardless of lifestyle factors (β = -0,063, p = 0,039). Adjusting for educational level or perceived health had no effect on the association. For women, no statistically significant association was found between weekly working time and leisure-time physical activity.
The results of this thesis show that men are more likely to work long hours, and weekly extensive overtime seems to be associated with lower leisure-time physical activity only among men. The difference between men and women in the levels of overtime working should be considered in health promotion for working-aged people. Further research is needed on this topic in working-age populations more broadly, and on the causal relationships of the phenomenon. In the future, it would also be interesting to consider other factors affecting leisure-time physical activity and weekly working hours.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "F\u00f6hr, Tiina", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Sillanp\u00e4\u00e4, Elina", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Aalto, Tuulia", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-12-18T06:13:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-12-18T06:13:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99037", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Yh\u00e4 useampi aikuinen ei liiku terveyden kannalta riitt\u00e4v\u00e4sti ja liikkumattomuudella on vaikutuksia niin ty\u00f6ik\u00e4isten terveyteen, ty\u00f6kykyyn, kansanterveyteen kuin yhteiskunnan talouteenkin. Ty\u00f6aikalain yleisty\u00f6ajan mukainen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ty\u00f6aika on enint\u00e4\u00e4n kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, joten kokoaikaisesti ty\u00f6skentelev\u00e4t viett\u00e4v\u00e4t suuren osan ajastaan t\u00f6iss\u00e4. Ajan puute ja kokemus liiallisesta v\u00e4symyksest\u00e4 ovatkin tutkimuksissa olleet ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 yleisimpi\u00e4 koettuja esteit\u00e4 vapaa-ajan liikunnan harrastamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, onko viikoittainen ty\u00f6aika yhteydess\u00e4 vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja onko t\u00e4m\u00e4 yhteys mahdollisesti erilainen miehill\u00e4 ja naisilla. Lis\u00e4ksi tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 vaikuttavatko koulutustaso tai koettu terveys mahdollisina sekoittavina tekij\u00f6in\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yhteyteen.\n\nT\u00e4m\u00e4n poikkileikkaustutkimuksen nuoret 32\u201338-vuotiaat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t tutkittavat (n = 2231, 49,5 % naisia) ovat osallistuneet Nuorten Kaksosten Terveystutkimus -pitkitt\u00e4istutkimuksen viidenteen vaiheeseen. Aineisto koostuu Suomessa asuvista kaksosista, jotka ovat vastanneet 2010\u20132012 ker\u00e4ttyyn terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja sairauksien taustatekij\u00f6it\u00e4 kartoittavaan internet-kyselyyn. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen analyysiin sis\u00e4llytettiin tutkittavista kaikki ansioty\u00f6ss\u00e4 olevat, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 tuntia viikossa ty\u00f6skentelev\u00e4t, joille saatiin laskettua kyselyyn pohjautuva vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kuvaava MET-indeksi (metabolinen ekvivalentti). Viikoittaista ty\u00f6aikaa tarkasteltiin nelj\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6aikaluokassa (30\u201334 t/vk, 35\u201340 t/vk [referenssiryhm\u00e4], 41\u201348 t/vk, \u2265 49 t/vk). Viikoittaisen ty\u00f6ajan yhteytt\u00e4 vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen tutkittiin lineaarisella regressiomallinnuksella huomioiden koulutustason tai koetun terveyden lis\u00e4ksi BMI:n (kehon painoindeksi), tupakoinnin ja alkoholinkulutuksen vaikutus.\n\nMiehist\u00e4 10,3 prosenttia ja naisista 6,2 prosenttia ty\u00f6skenteli 41\u201348 tuntia viikossa. 49 tuntia tai enemm\u00e4n viikossa ty\u00f6skenteli miehist\u00e4 12,5 prosenttia ja naisista 4,3 prosenttia. Miehill\u00e4 liev\u00e4 ylity\u00f6 (41\u201348 t/vk) ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4sti yhteydess\u00e4 vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen (standardoitu \u03b2 -0,002, p = 0,892). Sen sijaan miehill\u00e4 runsas ylity\u00f6 (\u2265 49 t/vk) oli yhteydess\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen verrattuna normaality\u00f6aikaa (35\u201340 t/vk) tekeviin, riippumatta el\u00e4m\u00e4ntapatekij\u00f6iden vaikutuksesta (\u03b2 = -0,063, p = 0,039). Koulutustason tai koetun terveyden vaikutuksen huomioimisella ei ollut vaikutusta yhteyteen. Naisilla ei havaittu tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 viikoittaisen ty\u00f6ajan ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden v\u00e4lill\u00e4. \n\nT\u00e4m\u00e4n tutkielman tulosten mukaan miehet tekev\u00e4t yleisemmin ylit\u00f6it\u00e4 ja viikoittainen runsaiden ylit\u00f6iden tekeminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yhteydess\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ainoastaan miehill\u00e4. Miesten ja naisten v\u00e4linen ero ylit\u00f6iden tekemisen yleisyydess\u00e4 tulisi ottaa huomioon ty\u00f6ik\u00e4isten terveyden edist\u00e4misess\u00e4. Aiheesta tarvitaan lis\u00e4tutkimusta laajemmin ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 sek\u00e4 ilmi\u00f6n syy-seuraussuhteista. Jatkossa olisi mielenkiintoista ottaa huomioon my\u00f6s muita vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen sek\u00e4 viikoittaiseen ty\u00f6aikaan vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "An increasing number of adults are not physically active enough for health benefits. Physical inactivity has an impact on the health of working-age people, their ability to work, public health, and on the economy of society. Regular working hours under the General Working Hours Act are a maximum of eight hours a day and 40 hours a week, meaning that full-time workers spend most of their time at work. Lack of time and the experience of being too tired have been the most commonly perceived barriers to leisure-time physical activity among working-age people. The aim of this thesis was to investigate whether weekly working hours are associated with leisure-time physical activity levels, and whether the relationship may be different between men and women. In addition, the aim was to explore whether educational attainment or perceived health, considered as possible confounding factors, affect this association.\n\nIn this cross-sectional thesis, young working participants aged 32\u201338 (n = 2231, 49.5 % women) have taken part in the fifth phase of the Young Twins Health Survey, a longitudinal study of young twins living in Finland. They have responded to an internet-based survey on health behaviour and determinants of disease collected in 2010\u20132012. The analysis of this thesis included all employed subjects working at least 30 hours per week, for whom a survey-based MET index (Metabolic Equivalent) of leisure-time physical activity could be calculated. Weekly working time was examined in four categories (30\u201334 h/week, 35\u201340 h/week [reference group], 41\u201348 h/week, \u2265 49 h/week). The association of weekly working time with leisure-time physical activity was examined using linear regression modelling, considering educational level, perceived health, and the effect of BMI (Body Mass Index), smoking, and alcohol consumption.\n\n10.3 percent of men and 6.2 percent of women worked 41\u201348 hours a week. 12.5 percent of men and 4.3 percent of women worked 49 hours or more per week. For men, light overtime (41\u201348 h/week) was not statistically significantly associated with leisure-time physical activity (standardised \u03b2 -0,002, p = 0,892). For men, extensive overtime (\u2265 49 h/week) was associated with lower leisure-time physical activity compared to those working regular hours (35\u201340 h/week), regardless of lifestyle factors (\u03b2 = -0,063, p = 0,039). Adjusting for educational level or perceived health had no effect on the association. For women, no statistically significant association was found between weekly working time and leisure-time physical activity.\n\nThe results of this thesis show that men are more likely to work long hours, and weekly extensive overtime seems to be associated with lower leisure-time physical activity only among men. The difference between men and women in the levels of overtime working should be considered in health promotion for working-aged people. Further research is needed on this topic in working-age populations more broadly, and on the causal relationships of the phenomenon. In the future, it would also be interesting to consider other factors affecting leisure-time physical activity and weekly working hours.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-12-18T06:13:20Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-12-18T06:13:20Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "62", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "poikkileikkaustutkimus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ty\u00f6tunnit", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "vapaa-ajan liikunta", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Viikoittaisen ty\u00f6ajan yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202412187850", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Terveyskasvatus", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Health Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50411", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ty\u00f6aika", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen aktiivisuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ty\u00f6ik\u00e4iset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "terveyden edist\u00e4minen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|